Seinäjoki on pääratakaupunki
Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunginjohtaja
Seinäjoen keskusta siirtyi 1882 Östermyran eli Törnävän kartanolta nykyiselle paikalleen Tampere–Haapamäki–Seinäjoki–Vaasa-radan valmistuttua. Silloinkaan rata ei ollut itsestäänselvyys, vaan tarvittiin aktiivista edunvalvontaa alueellisesti ja kansallisesti. Oulun rata valmistui 1886, mikä lopullisesti sysäsi Seinäjoen kasvu-uralle. Suupohjan rata avattiin 1912 ja näin Seinäjoesta muodostui neljän rautatien risteysasema ja myöhemmin Parkanon oikoradan valmistuttua 1971 ansiosta viiden rautatien risteysasema.
Rautateillä on kiistatta ollut merkittävä vaikutus Seinäjoen kasvulle ja yritystoiminnalle. Reilu sata vuotta sitten ratahankkeet työllistivät satoja, jopa tuhansia ihmisiä. Rautateillä pääkielenä oli aluksi ruotsi, ja Seinäjoella toimikin ruotsinkielinen koulu 1950-luvulle saakka. Erittäin suuri merkitys rautateillä nähtiin olevan alusta lähtien kansainvälisten markkinoiden saavutettavuuden parantumisella. 1800-luvun lopussa vietiin voita mm. Pietariin, ja edelleenkin voi ja muut elintarvikkeet tarvitsevat yhä nopeampia rautatieyhteyksiä Aasiaan ja Kiinaan.
Miksi päärataan kannattaa panostaa nyt?
Ilmastomuutos ja päästöjen vähentäminen nostamalla kapasiteettia ja nopeutta siirtävät merkittävästi sekä henkilöliikennettä että rahtiliikennettä kumipyöriltä rautateille. Lisäksi pääradan investoinnit ovat vahvasti yritystoimintaa tukevia elvytysinvestointeja. Päärata Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu on selvästi Suomen vilkkain rataosuus, mutta samalla myös kapasiteetin ja nopeuden johdosta ongelmallisin. Pääradan investointien jälkeenjääneisyys hidastaa koko Suomen talouskasvua. Yksinomaan Seinäjoella matkustajamäärät ovat lähes kolme miljoona ja kasvu on ollut nopeaa. Olemmekin Tampereen jälkeen Suomen vilkkain asema.
Seinäjoen aseman uudistaminen ja kehittäminen saivat kesällä vauhtia valtuuston päätöksen myötä. Molemmin puolin rataa on rakentamispotentiaalia liiketiloille, asunnoille ja toimistoille reilusti yli 100 000 neliötä. Tavoite on, että ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyy 2021 nykyisen asema-alueen vierestä.
Suomi eurooppalaiseen rataverkostoon?
Seinäjoella ja Suomessa nähtiin 1800-luvun lopussa rautateiden merkitys suureksi kansainvälistymisessä. Samoin on nyt 140 vuotta myöhemmin. Pelkästään Pietarin ja Moskovan eli idänrata Kiinaan saakka ei riitä, vaikka radalla voi toivottavasti pian kuljettaa myös elintarvikkeita. Tarvitaan suora yhteys Eurooppaan, jolloin saari nimeltä Suomi saa merkittävän kasvupotentiaalin tuleviksi vuosikymmeniksi.