Maan tärkein ratakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Sen yhteysvälien toimivuus vaikuttaa liikenteen ja arjen sujuvuuteen koko maassa.
Puolet suomalaisista asuu pääradan varrella, ja sen merkitys Suomen taloudelle on ainutlaatuisen suuri. Pääradalta löytyvät maan vilkkaimmat henkilö- ja tavaraliikenteen rataosuudet, joiden toimivuuden turvaaminen on tulevaisuuden kannalta elintärkeää.
Päärata ja sen keskeisimmät jatkoyhteydet sähköistetyillä radoilla.
Helsinki–Tampere on koko maan kaukoliikenteen ylivoimaisesti vilkkain rataosuus.
Radan kunto ja kapasiteetti eivät vastaa kauko-, tavara- ja lähijunien tarpeita. Lisäksi eri nopeuksilla liikkuvat junat haittaavat toistensa kulkua. Rataosuuden nykyiset puutteet aiheuttavat junaliikenteeseen ruuhkia, ohitustarpeita ja häiriöherkkyyttä. Jatkuvat viivytykset ja myöhästymiset kertautuvat koko Suomen rataverkolla. Vajaatehoinen rata aiheuttaa aluetaloudelle tuottavuustappiota yli 30 M€ vuodessa.
Tampere–Seinäjoki on kaukoliikenteessä Suomen toiseksi vilkkain yhteysväli ja vilkkain yksiraiteinen osuus.
Seinäjoki–Oulu kuuluu Suomen tiheimmin liikennöityihin rataosuuksiin. Sitä käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä rautatieliikenteestä.
Ylivieska–Oulu-välin yksiraiteisuus tekee rataosuuden välityskyvystä kriittisen.
Oulu–Tornio on pääradan pohjoisin rataosuus.
Oulu–Tornio-rataosuus on kokonaan yksiraiteinen. Rataverkko on sähköistetty vain Keminmaan Laurilaan asti. Rataosuuden akselipaino on 22,5 tonnia.
Pääradan Toijalasta Turkuun haarautuvalla jatkoyhteydellä on runsaasti sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenteen väliasemia ovat Toijalan jälkeen Humppila ja Loimaa. Turussa junayhteys ulottuu rautatieaseman lisäksi satamaan asti.
Tampere–Jyväskylä on Keski-Suomen saavutettavuuden ja kasvun kannalta keskeisin raideliikenneyhteys.
Rataosan ongelmia ovat kapasiteetin puute ja häiriöherkkyys. Tavaraliikenteen kapasiteetin kasvattaminen ei ole nykyisellään mahdollista. Häiriöt heijastuvat rataosuudelta myös muualle Suomeen.
Jämsä–Lahdenperä-kaksoisraide mahdollistaa henkilöliikenteen nopeuttamisen. Muut kaksoisraideosuudet parantavat liikenteen täsmällisyyttä.
Tampereelta Satakuntaan lähtevä rata haarautuu Kokemäellä Porin ja Rauman satamien suuntiin. Radalla kulkee sekä henkilö- että tavaraliikennettä, jonka määrä kasvaa voimakkaasti.
Rataosuudella on merkittävää henkilöliikennepotentiaalia. Se on pääradan Tampere–Toijala-välin ohella seudun lähiliikenteen merkittävin rata.
Rataosan ongelmia ovat vaaratilanteita ja hidastuksia aiheuttavat tasoristeykset sekä Tampereen pään kapasiteettirajoitteet. Tasoristeysten poistoon on myönnetty valtion budjetista 40 M€.
Seinäjoki–Vaasa on kahta maakuntakeskusta yhdistävä yksiraiteinen, sähköistetty rataosuus.
Yhteysvälin nopeus (korkeimmillaankin vain 120 km/h), kunto, kapasiteetti ja turvallisuus eivät vastaa elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita. Ongelmina ovat myös yksiraiteisuus ja kohtaamispaikkojen puute.
Hankkeiden alustava kustannusarvio on noin 65 M€. Myös suunnitteluun osoitettua määrärahaa 3 M€ (TAE19) tulisi lisätä.
Raideyhteyden merkittävimpiä kuljetusvirtoja ovat rautapelletin transitokuljetukset Venäjältä Vartiuksen raja-aseman kautta Raaheen ja Kokkolan satamaan. Ylivieskasta päästään rautateitse Kontiomäelle joko Oulun tai Iisalmen kautta.
Kotimaan tavaraliikennettä Ylivieska–Kontiomäki-välillä ovat mm. happokuljetukset Siilinjärveltä Kokkolaan, Pyhäkummun ja Talvivaaran kaivoskuljetukset sekä rataosalta lähtevät raakapuukuljetukset.
Pitkien transitojunien kohtaamista ja liikennöintiä tulee helpottaa.
Rataosuus täytyy saada vastaamaan transitokuljetusten ja kotimaan tavaraliikenteen tarpeita.
Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-rataosuudelle on hyväksytty ratasuunnitelma, jonka 1. vaiheen (Iisalmen kolmioraiteen sähköistys) kustannusarvio on noin 55 M€. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2023.
Laurila/Keminmaasta Rovaniemen kautta Kemijärvelle johtaa pääradan pohjoisin sähköistetty jatkoratayhteys. Rata on erityisen tärkeä Pohjois-Suomen ja Lapin matkailuille sekä elinkeinoelämälle.
