Siirry pääsisältöön

Pääradan yhteysvälit

Päärata pitää Suomen liikkeessä

Maan tärkein ratakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Sen yhteysvälien toimivuus vaikuttaa liikenteen ja arjen sujuvuuteen koko maassa.

Puolet suomalaisista asuu pääradan varrella, ja sen merkitys Suomen taloudelle on ainutlaatuisen suuri. Pääradalta löytyvät maan vilkkaimmat henkilö- ja tavaraliikenteen rataosuudet, joiden toimivuuden turvaaminen on tulevaisuuden kannalta elintärkeää.

Yhteysvälien linjakuva

Päärata ja sen keskeisimmät jatkoyhteydet sähköistetyillä radoilla.

Helsinki–Tampere

Liikenne

Helsinki–Tampere on koko maan kaukoliikenteen ylivoimaisesti vilkkain rataosuus.

  • Henkilöliikenteen matkoja tehdään vuosittain 4,5–6,6 miljoonaa. Kasvuennuste vuosille 2010–2030 on jopa 40 %.
  • Rataosuus on ruuhkaisimpia myös tavaraliikenteessä, jota kulkee Toijala–Tampere-välillä 2,4–3,7 miljoonaa nettotonnia vuodessa. Kasvuennuste vuosille 2013–2025 on noin 16 %.

Kehitystarpeet

Radan kunto ja kapasiteetti eivät vastaa kauko-, tavara- ja lähijunien tarpeita. Lisäksi eri nopeuksilla liikkuvat junat haittaavat toistensa kulkua. Rataosuuden nykyiset puutteet aiheuttavat junaliikenteeseen ruuhkia, ohitustarpeita ja häiriöherkkyyttä. Jatkuvat viivytykset ja myöhästymiset kertautuvat koko Suomen rataverkolla. Vajaatehoinen rata aiheuttaa aluetaloudelle tuottavuustappiota yli 30 M€ vuodessa.

  • Yhteysvälille Pasila–Tampere tarvitaan kattava peruskorjaus ja kaksi lisäraidetta.
  • Pahin pullonkaula on Pasila–Riihimäki-rataosuus. Käynnissä on parannushankkeen ensimmäinen vaihe, mutta päätös toisesta vaiheesta puuttuu.
  • Tunnelissa kulkeva kaukoliikenteelle suunniteltu Lentorata kulkisi Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja liittyisi päärataan Keravalla. Rata toisi vaihdottomat yhteydet maakunnista lentoasemalle ja vapauttaisi pääradalla tilaa Helsingin seudun lähiliikenteelle. Lentoradan vaikutuksia on arvioitu, mutta jatkosuunnittelu- tai rakentamispäätöksiä ei ole.
  • Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta helpottamaan on suunniteltu maan alle rakennettavaa kahdeksan kilometrin pituista Pisara-ratalenkkiä, jolle lähiliikenteen junat siirtyisivät pääradalta Pasilan eteläpuolella. Pisarasta on laadittu ratasuunnitelma, mutta päätöksiä rahoituksesta ja rakentamisesta ei ole tehty.

Liikenne- ja viestintäministeriö on hakenut helmikuussa 2020 EU-rahoitusta Helsinki–Tampere-radan kehittämiseen. Tukea on haettu Helsinki–Tampere-selvitykseen, johon sisältyisivät Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle. Lisäksi EU-rahoitusta on haettu raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä. Rahoituspäätökset tehdään kesä–heinäkuussa 2020.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Helsinki–Tampere

Yhteysväli Helsinki-Tampere kartalla.

Tampere–Seinäjoki

Liikenne

Tampere–Seinäjoki on kaukoliikenteessä Suomen toiseksi vilkkain yhteysväli ja vilkkain yksiraiteinen osuus.

  • Henkilöliikenteen matkoja tehdään vuosittain noin 2,8 miljoonaa.
  • Viime vuosina matkustajamäärien kasvu on ollut maan nopeinta, ja alueella on mahdollista nostaa reilusti raideliikenteen suosiota.

Kehitystarpeet

  • Radan kapasiteetti on täydessä käytössä, mikä aiheuttaa jatkuvaa häiriöherkkyyttä, matka-aikojen vaihtelua sekä pysähtelyjä henkilö- ja tavaraliikenteelle.
  • Rataosuuden kehittäminen on tehokkain tapa lyhentää pohjoisen Suomen matka-aikoja.
  • Ratageometria mahdollistaa nopeuksien noston kustannustehokkaasti, mutta junien erilaisten nopeuksien vuoksi tarvitaan myös lisää raidekapasiteettia.
  • Yhteysväli tulee rakentaa kaksiraiteiseksi. Tämä kolminkertaistaa kapasiteetin, nopeuttaa matka-aikoja, vähentää häiriöitä ja turvaa tavaraliikenteen toimintaedellytykset.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Tampere–Seinäjoki

Yhteysväli Tampere–Seinäjoki kartalla.

Seinäjoki–Oulu

Liikenne

Seinäjoki–Oulu kuuluu Suomen tiheimmin liikennöityihin rataosuuksiin. Sitä käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä rautatieliikenteestä.

  • Henkilöliikenteen matkoja tehtiin vuonna 2018 noin 1,6 miljoonaa. Ennuste vuodelle 2030 on yli 2 miljoonaa.
  • Kokkola–Oulu on maan toiseksi kuormitetuin rataosuus, jolla kuljetettiin tavaraliikennettä vuonna 2017 noin 6,2–7,5 miljoonaa nettotonnia. Ennuste vuodelle 2030 on 7,2–8,6 miljoonaa nettotonnia.
  • Seinäjoki–Kokkola-välillä oli tavaraliikenteen määrä vuonna 2017 noin 2 miljoonaa nettotonnia. Ennuste vuodelle 2030 on 2,2 miljoonaa nettotonnia.

Kehitystarpeet

Ylivieska–Oulu-välin yksiraiteisuus tekee rataosuuden välityskyvystä kriittisen.

  • Tavoitteena on kokonaan kaksiraiteinen Kokkola–Oulu-osuus ja tarpeen mukaan lisäraideosuuksia Kokkolan eteläpuolelle.
  • Kokkola–Oulu-väliä tulisi voida liikennöidä 925 metrin pituisella junalla.
  • Henkilöliikenteen tavoitenopeus on vähintään 200 km/h.
  • Tavoitteet edellyttävät myös Seinäjoen, Ylivieskan ja Oulun ratapihojen kehittämistä sekä Oulun ja Oritkarin kolmioraiteiden rakentamista. Hankkeet palvelevat tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikenteen tulevia tarpeita, ja niiden alustava kustannusarvio on noin 177 M€.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Seinäjoki–Oulu

Yhteysväli Seinäjoki–Oulu kartalla

Oulu–Tornio

Liikenne

Oulu–Tornio on pääradan pohjoisin rataosuus.

  • Henkilöliikenteen matkoja tehtiin Oulu–Kemi-välillä vuonna 2018 noin 670 000. Ennuste vuodelle 2030 on 820 000.
  • Tavaraliikennettä kulki Oulu–Kemi-välillä vuonna 2017 noin 1,45 miljoonaa nettotonnia. Ennuste vuodelle 2030 on 1,46 miljoonaa nettotonnia.
  • Vuonna 2017 tavaraliikenteen määrä Kemi–Laurila-välillä oli 1,36 miljoonaa nettotonnia ja Laurila–Tornio-välillä 0,24 miljoonaa nettotonnia.

Kehitystarpeet

Oulu–Tornio-rataosuus on kokonaan yksiraiteinen. Rataverkko on sähköistetty vain Keminmaan Laurilaan asti. Rataosuuden akselipaino on 22,5 tonnia.

  • Tavoitteena on Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistäminen ja uuden sillan rakentaminen Torniojoen yli.
  • Hankkeet edistävät rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä. Samalla mahdollistetaan Perämerenkaaren liikennekäytävän kehittäminen sekä henkilöliikenne Uumajan ja Oulun välillä.
  • Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistys Ruotsin rajalle saakka maksaa noin 14 M€ ja Tornionjoen uuden ratasillan rakentaminen noin 10 M€.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Oulu–Tornio

Yhteysväli Oulu–Tornio kartalla.

Tampere–Turku

Liikenne

Pääradan Toijalasta Turkuun haarautuvalla jatkoyhteydellä on runsaasti sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenteen väliasemia ovat Toijalan jälkeen Humppila ja Loimaa. Turussa junayhteys ulottuu rautatieaseman lisäksi satamaan asti.

Jatkoyhteys Tampere–Turku kartalla.

Tampere–Jyväskylä

Liikenne

Tampere–Jyväskylä on Keski-Suomen saavutettavuuden ja kasvun kannalta keskeisin raideliikenneyhteys.

  • Rataosuus on tärkeä tavaraliikenteen väylä, jonka merkitys vientiteollisuuden kuljetuksissa on erityisen suuri.
  • Myös henkilöliikennettä on runsaasti, ja sen kasvuennuste vuosina 2018–2030 on 30 %.

Kehitystarpeet

Rataosan ongelmia ovat kapasiteetin puute ja häiriöherkkyys. Tavaraliikenteen kapasiteetin kasvattaminen ei ole nykyisellään mahdollista. Häiriöt heijastuvat rataosuudelta myös muualle Suomeen.

  • Henkilöliikenteen matka-aikoja täytyy lyhentää.
  • Jyväskylä–Orivesi-osuus tulee rakentaa kaksiraiteiseksi. Nyt junat joutuvat pysähtymään ja odottamaan vastaantulevaa junaa.
  1. vaihe: Jämsä–Lahdenperä (17 km) n. 150 M€
  2. vaihe: Orivesi–Torkkeli (11 km) n. 70 M€
  3. vaihe: Jämsä–Jämsänkoski (3 km) n. 15 M€
  4. vaihe: Jämsänkoski–Lahdenvuori (20 km) n. 120 M€

Jämsä–Lahdenperä-kaksoisraide mahdollistaa henkilöliikenteen nopeuttamisen. Muut kaksoisraideosuudet parantavat liikenteen täsmällisyyttä.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Tampere–Jyväskylä

Jatkoyhteys Tampere–Jyväskylä kartalla

Tampere–Pori/Rauma

Liikenne

Tampereelta Satakuntaan lähtevä rata haarautuu Kokemäellä Porin ja Rauman satamien suuntiin. Radalla kulkee sekä henkilö- että tavaraliikennettä, jonka määrä kasvaa voimakkaasti.

  • Rauman suuri satama on tärkeä erityisesti metsäteollisuuden vientikuljetuksille.
  • Porin syväsatama vastaanottaa mm. transitoliikennettä.

Rataosuudella on merkittävää henkilöliikennepotentiaalia. Se on pääradan Tampere–Toijala-välin ohella seudun lähiliikenteen merkittävin rata.

Kehitystarpeet

Rataosan ongelmia ovat vaaratilanteita ja hidastuksia aiheuttavat tasoristeykset sekä Tampereen pään kapasiteettirajoitteet. Tasoristeysten poistoon on myönnetty valtion budjetista 40 M€.

  • Tampella–Lielahti-välille tarvitaan 3. raide ja Lielahti–Kokemäki-välille 2. raide.
  • Tasoristeykset tulisi poistaa kokonaan.
  • Koko radalle tarvitaan 25 t:n akselipainon kantavuus.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Tampere–Pori/Rauma

Jatkoyhteys Tampere–Pori/Rauma kartalla.

Seinäjoki–Vaasa

Liikenne

Seinäjoki–Vaasa on kahta maakuntakeskusta yhdistävä yksiraiteinen, sähköistetty rataosuus.

  • Alueiden elinvoimaisuus näkyy runsaana työmatkaliikenteenä ja pendelöintinä Tampereelle, Helsinkiin sekä Keski- ja Pohjois-Suomeen.
  • Henkilöliikenteen määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Matkoja tehdään vuosittain yli 520 000. Ennuste vuodelle 2030 on 630 000 matkaa ja vuodelle 2035 jo 650 000 matkaa.
  • Raideyhteys on tärkeä myös ulkomaankaupalle sekä Merenkurkun laivaliikenteelle. Sen kautta kytkeytyvät osaltaan toisiinsa TEN-T-verkon ydinverkkokäytävät North Sea – Baltic ja Scandianvian – Mediterranean.

Kehitystarpeet

Yhteysvälin nopeus (korkeimmillaankin vain 120 km/h), kunto, kapasiteetti ja turvallisuus eivät vastaa elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita. Ongelmina ovat myös yksiraiteisuus ja kohtaamispaikkojen puute.

  • Tasoristeyksiä tulee vähentää tai tehdä turvallisemmiksi (51 kpl).
  • Sähköistettyjä kohtaamisraiteita tarvitaan lisää (4 kpl).
  • Asemien laiturijärjestelyt kaipaavat parantamista (4 kpl).
  • Radan kantavuutta pitäisi lisätä (22,5 tn).
  • Nopeustasoa tulee nostaa (200 km/h, 28 min).
  • On tärkeää taata liikenteen sujuvuus ja häiriöttömyys.
  • Tarvitaan selvitys henkilöjunaliikenteen ulottamisesta satamaan ja lentoasemalle.

Hankkeiden alustava kustannusarvio on noin 65 M€. Myös suunnitteluun osoitettua määrärahaa 3 M€ (TAE19) tulisi lisätä.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Seinäjoki–Vaasa

På svenska

Jatkoyhteys Seinäjoki–Vaasa kartalla.

Ylivieska–Kontiomäki–Vartius

Liikenne

Raideyhteyden merkittävimpiä kuljetusvirtoja ovat rautapelletin transitokuljetukset Venäjältä Vartiuksen raja-aseman kautta Raaheen ja Kokkolan satamaan. Ylivieskasta päästään rautateitse Kontiomäelle joko Oulun tai Iisalmen kautta.

Kotimaan tavaraliikennettä Ylivieska–Kontiomäki-välillä ovat mm. happokuljetukset Siilinjärveltä Kokkolaan, Pyhäkummun ja Talvivaaran kaivoskuljetukset sekä rataosalta lähtevät raakapuukuljetukset.

Kehitystarpeet (Ylivieska–Oulu–Kontiomäki)

Pitkien transitojunien kohtaamista ja liikennöintiä tulee helpottaa.

  • Oulun eteläpuolelle tarvitaan pitkien junien vaatimia vähintään 925 metrin kohtaamispaikkoja. Nyt pellettijunat joudutaan lyhentämään Oulun ratapihalla, mikä kasvattaa junamäärää ja liikennöintikustannuksia.
  • Oulusta itään ja etelään johtavien ratojen välille tarvitaan suoran liikennöinnin mahdollistava kolmioraide. Nykyinen pellettijunien kääntäminen Oulun ratapihalla tuottaa lisäkustannuksia ja hidastaa junakaluston kiertoa.

Kehitystarpeet (Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki)

Rataosuus täytyy saada vastaamaan transitokuljetusten ja kotimaan tavaraliikenteen tarpeita.

  • Pitkät kohtaamispaikat puuttuvat ja ratayhteys on vain osittain sähköistetty, mikä tuottaa lisäkustannuksia kotimaan liikenteelle.
  • Iisalmesta puuttuu suoran liikennöinnin mahdollistava kolmioraide Savon radan ja Ylivieska–Iisalmi-rataosan välillä.
  • Iisalmen–Kontiomäki-välillä on jyrkkiä mäkiä, joissa transitojunille tarvitaan apuveturi.

Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-rataosuudelle on hyväksytty ratasuunnitelma, jonka 1. vaiheen (Iisalmen kolmioraiteen sähköistys) kustannusarvio on noin 55 M€. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2023.

Jatkoyhteys Ylivieska–Kontiomäki–Vartius kartalla.

Kemi–Rovaniemi–Kemijärvi

Liikenne

Laurila/Keminmaasta Rovaniemen kautta Kemijärvelle johtaa pääradan pohjoisin sähköistetty jatkoratayhteys. Rata on erityisen tärkeä Pohjois-Suomen ja Lapin matkailuille sekä elinkeinoelämälle.

  • Henkilöliikenteen matkoja tehtiin Kemi–Rovaniemi-rataosuudella vuonna 2018 noin 470 000. Ennuste vuodelle 2030 on 630 000 matkaa.
  • Henkilöliikenteen määrä Rovaniemi–Kemijärvi-rataosuudella oli noin 25 000 matkaa.
  • Tavaraliikennettä kulki Keminmaa–Rovaniemi-välillä noin 1,1 miljoonaa nettotonnia ja Rovaniemi–Kemijärvi-välillä noin 0,5 miljoonaa nettotonnia.
  • Tavaraliikenteen kasvuennuste vuodelle 2030 on Laurila–Rovaniemi-välille 1,4 milj. nettotonnia ja Rovaniemi–Kemijärvi-välille 0,7 miljoonaa nettotonnia.
Jatkoyhteys Kemi–Rovaniemi–Kemijärvi kartalla.