Päärata mukana hallitusohjelman liikenneinvestoinneissa
Pekka Hokkanen, maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto
Suurella mielenkiinnolla, ja osin jännittyneinkin tunnelmin odotettu hallitusohjelma on pitkän valmistelun jälkeen valmis. Uunituore hallitusohjelma linjaa myös tulevan hallituskauden liikennepolitiikkaa ja -investointeja. Petteri Orpon hallitus investoi kasvun, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin määräaikaisella investointiohjelmalla.
Päärata on rataverkon selkäranka
Valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen tavoitteita tukeva ja täsmentävä Väyläviraston investointiohjelma luovat selkeän kehyksen ja hyötyanalyysiin perustuvan tärkeysjärjestyksen myös raideinfran kehittämis- ja perusparannusinvestoinneille. Luvalla sanoen tuoreen hallitusohjelman linjauksissa näkyy vahva poliittinen harkinta tämän tietopohjaisen päätöksenteon rinnalla.
Päärata on Suomen rataverkon selkäranka. Pääradan kunto ja kapasiteetti vaikuttavat raideliikenteeseen ja kuljetuksiin laajasti koko Suomessa. Valtakunnan ylivoimaisesti vilkkaimman ratayhteyden logistinen ja huoltovarmuudellinen merkitys on kiistaton ja tunnistettu hyvin myös investointiohjelmassa.
Kehittämisen resurssit tulee varmistaa
On ilahduttavaa, että hallitus kohdentaa panostuksia rautatieverkon kehittämiseen ja korjausvelan poistoon. Hallitusohjelmassa linjataan, että muiden raidehankkeiden rinnalla hallitus kehittää päärataa niin etelässä kuin pohjoisessa. Pääradan välityskykyä parannetaan eritoten Helsinki–Tampere-välillä sekä pohjoisessa Oulu–Liminka-välillä (kaksoisraide) ja Tornio–Kolari-välillä (sähköistys).
Tervehdin ilolla hallitusohjelman kirjauksia pääratakokonaisuuden kehittämiseen, mutta pääradan tärkeys olisi voinut näkyä hallitusohjelmassa vieläkin vahvemmin. On syytä edellyttää, että pääradan kehittämistoimet tulevat riittävästi resursoiduksi ja ovat ajallisesti priorisoitu hallituksen rahoituspäätösten kärkeen.
Huomionarvoista on, että hallitus linjaa pääradan kehitystoimet nykyiseen ratakäytävään. Niin sanotun Suomi-radan valmistelu keskeytetään ja jäljellä olevat varat palautetaan omistajille. Sen sijaan hallitus vie eteenpäin lentoratahanketta, jolla parannetaan Helsinki–Vantaan lentokentän saavutettavuutta myös raideyhteyksin.
Satsaukset tietoliikenneyhteyksiin tukevat päärataa
Kehittämis- ja perusparannusinvestointien lisäksi hallitus lisää raideliikenteen houkuttelevuutta parantamalla junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta. Myös älykästä liikenteenohjausta kehitetään ja edistetään Digirata-hanketta. Nämä voidaan nähdä myös pääradan kannalta myönteisinä valintoina.
CEF-rahoitusta pääradalle
Heti hallitusohjelman valmistuttua saimme mieluisia uutisia myös Brysselistä: Helsinki–Riihimäki-radan rakentamiselle vuosina 2023–2027 myönnettiin CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility) 40,34 miljoonaa euroa. Hanke parantaa pääradan toimintavarmuutta, mahdollistaa henkilöliikenteen lisäämisen ja edistää tavaraliikenteen kilpailukykyä. Lisäksi Suomi-Rata Oy:n hankkeelle Lentoradan suunnitteluun myönnettiin CEF-rahoitusta 2,75 miljoonaa euroa.
Hallitusohjelmassa luvataan hyödyntää täysimääräisesti Euroopan unionin CEF-rahoitus mukaan lukien Military Mobility -rahoitusmahdollisuudet. Komissio avaa seuraavan CEF-rahoitushaun syyskuussa 2023.
Tästä on hyvä jatkaa. Pääradan tärkeät kehittämistarpeet on syytä näkyä vahvasti syksyllä käynnistyvässä Liikenne12-suunnitelman päivityksessä ja Investointiohjelman 2025–2032 laatimisessa.