Pääradan yhteysvälit

Helsinki–Tampere

Liikenne

Helsinki–Tampere on koko maan kaukoliikenteen ylivoimaisesti vilkkain rataosuus.

• Henkilöliikenteen matkoja tehdään vuosittain 5,5–7,3 miljoonaa. Tätä lukua täydentävät vielä lähiliikennelip
  uilla tehdyt matkat.
• Rataosuus on ruuhkaisimpia myös tavaraliikenteessä, jota kulkee Toijala–Tampere-välillä 5,1 miljoonaa nettotonnia vuodessa.

 

Peruskorjaus

• Pääradan huonon kunnon takia henkilöliikenteen matka-ajat Helsingin ja Tampereen välillä ovat jopa hidastuneet joitakin minuutteja viime vuosien aikana, kun nopeusrajoituksia on paikallisesti jouduttu alentamaa. Tämä on ristiriidassa pitkäaikaisen tavoitteen eli matka-aikojen lyhentämisen kanssa.
• Helsinki-Tampere-radan peruskorjaus on Väyläviraston investointiohjelmassa 2025–2032 prioriteetilla 2. Investointiohjelmassa rahaa hankkeen toteuttamiseen on varattu vuoteen 2032 saakka 375 miljoonaa euroa, mutta kokonaisuudessaan rataosalla on peruskorjaustarvetta noin yhden miljardin euron verran. Toimenpiteistä ja niiden vaiheistuksesta ei ole vielä yksityiskohtaista tietoa.
• Radan kunto ja kapasiteetti eivät vastaa kauko-, tavara- ja lähijunien tarpeita. Lisäksi eri nopeuksilla liikkuvat junat haittaavat toistensa kulkua. Rataosuuden nykyiset puutteet aiheuttavat junaliikenteeseen ruuhkia, ohitustarpeita ja häiriöherkkyyttä. Jatkuvat viivytykset ja myöhästymiset kertautuvat koko Suomen rataverkolla. Vajaatehoinen rata aiheuttaa aluetaloudelle tuottavuustappiota yli 30 M€ vuodessa.

Helsinki-Riihimäki

• Hankkeessa rakennetaan lisäraiteita Keravalta Riihimäelle. Lisäraiteiden rakentaminen vilkkaalle pääradan osuudelle nopeuttaa matka-aikoja, lisää liikenteen sujuvuutta ja vähentää häiriöherkkyyttä sekä mahdollistaa junavuorotarjonnan kasvattamisen.
• Suurhanke on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäinen valmistui vuonna 2024. Hankkeen 2. vaiheen rakennustyöt ovat myös käynnissä, ja 3. vaiheen käynnistäminen tulee ajankohtaiseksi parin vuoden päästä.
• Pasila-Riihimäki-hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan lisäraidepari Keravalta Jokelaan ja kolmannessa vaiheessa lisäraidepari Jokelasta Riihimäelle. Lisäraiteet ja nopeudennosto nopeuttavat matka-aikaa Tampereelta Helsinkiin toisen vaiheen myötä noin 3 minuuttia ja kolmannen vaiheen myötä parhaimmillaan noin 5 minuuttia.
• Kolmannen vaiheen ratasuunnitelma hyväksyttiin tammikuussa 2024, ja osa 3. vaiheen toimenpiteistä on siirretty osaksi 2. vaihetta. Kolmas vaihe on noteerattu Väyläviraston investointiohjelmassa kustannusarvionaan 244 M€, prioriteettiluokaltaan 1.
• Lue hankkeesta lisää Väyläviraston hankesivuilta.

 

Riihimäki-Tampere

• Pääradan kehittämiselle välillä Riihimäki-Tampere on käynnissä Väyläviraston suunnitteluhanke. Hanke sai 22 M€ rahoituksen joulukuussa 2023, ja siinä tarkastellaan mahdollisuuksia junaliikenteen nopeuttamiseen ja kapasiteetin lisäämiseen nykyisessä ratakäytävässä.
• Kehittämistoimet ovat tarpeen, jotta pääradan jatkuvasti kasvavan junaliikenteen sujuvuus taataan myös tulevaisuudessa. Vuonna 2018 julkaistun tarveselvityksen mukaan välille tarvitaan vähintään yksi lisäraide, jotta vuodelle 2040 ennustettu junaliikenteen kysyntä voidaan tyydyttää. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on varauduttu siihen, että päärata olisi Tampereelta etelään yhteensä neliraiteinen.
• Riihimäki-Tampere -välin parantamisen ensivaiheen toimenpiteeksi on tunnistettu neljän uuden kohtauspaikan (Lempäälä, Kuurila, Leteensuo ja Turenki) suunnittelu ja toteutus. Kohtauspaikat parantaisivat rataosan häiriösietoisuutta, helpottaisivat tavaraliikenteen ja matkustajaliikenteen yhteensovittamista ja sujuvoittaisivat aikanaan muiden peruskorjaus- ja -parannustoimenpiteiden toteutusta.
• Kuurilan, Leteensuon ja Turengin kohtauspaikkojen suunnitteluhanke on käynnissä ja suunnitelmien on tarkoitus valmistua vuonna 2025. Lempäälän kohtauspaikan suunnittelukysymykset ovat monimutkaisemmat, ja se etenee osana erillishanketta. Kohtauspaikkojen suunnittelussa tarkentuva yhteiskustannusarvio on noin 30 M€.
• Lue hankkeesta lisää Väyläviraston hankesivuilta.

 

Tampereen henkilöratapiha

• Tampereen henkilöratapihan kehittämishanke sai valtiolta 163 M€ rahoituksen valtion vuoden 2024 talousarviossa. Hankkeessa parannetaan Tampereen rautatieaseman ympäristöä vastaamaan sen asemaa Suomen rataverkon keskeisimpänä vaihtoasemana ja Tampereen lähiliikenteen kriittisenä solmukohtana.
• Nykytilanteessa aseman viisi matkustajalaituria ovat kapasiteettinsa äärirajoilla ja joinakin tunteina kaksi matkustajajunaa lähtee samalta raiteelta. Sen enempää lähi- kuin kaukojunaliikennettä ei nykyraiteille mahdu lisää. Monet asemaympäristön rakenteet ja toiminnot ovat rapistuneita ja vanhanaikaisia eivätkä vastaa 2020-luvun toiminnallisuus- ja viihtyisyysvaatimuksia.
• Hankkeen toteutusvaiheen hankinta on käynnistynyt tammikuussa 2024, ja rakentaminen saadaan käyntiin vuonna 2025. Rakentaminen tulee kestämään arviolta 4-6 vuotta.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Helsinki–Tampere

Tampere–Seinäjoki

Liikenne

Tampere–Seinäjoki on kaukoliikenteessä Suomen toiseksi vilkkain yhteysväli ja vilkkain yksiraiteinen osuus.

• Henkilöliikenteen matkoja tehdään vuosittain noin 2,8 miljoonaa.
• Viime vuosina matkustajamäärien kasvu on ollut maan nopeinta, ja alueella on mahdollista nostaa reilusti raideliikenteen suosiota.

Kehitystarpeet

• Radan kapasiteetti on täydessä käytössä, mikä aiheuttaa jatkuvaa häiriöherkkyyttä, matka-aikojen vaihtelua sekä pysähtelyjä henkilö- ja tavaraliikenteelle.
• Rataosuuden kehittäminen on tehokkain tapa lyhentää pohjoisen Suomen matka-aikoja.
• Ratageometria mahdollistaa nopeuksien noston kustannustehokkaasti, mutta junien erilaisten nopeuksien vuoksi tarvitaan myös lisää raidekapasiteettia.
• Yhteysväli tulee rakentaa kaksiraiteiseksi. Tämä kolminkertaistaa kapasiteetin, nopeuttaa matka-aikoja, vähentää häiriöitä ja turvaa tavaraliikenteen toimintaedellytykset.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Tampere–Seinäjoki

Seinäjoki–Oulu

Liikenne

Seinäjoki–Oulu kuuluu Suomen tiheimmin liikennöityihin rataosuuksiin. Sitä käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä rautatieliikenteestä.

• Henkilöliikenteen matkoja tehtiin vuonna 2018 noin 1,6 miljoonaa. Ennuste vuodelle 2030 on yli 2 miljoonaa.
• Kokkola–Oulu on maan toiseksi kuormitetuin rataosuus, jolla kuljetettiin tavaraliikennettä vuonna 2017 noin 6,2–7,5 miljoonaa nettotonnia. Ennuste vuodelle 2030 on 7,2–8,6 miljoonaa nettotonnia.
• Seinäjoki–Kokkola-välillä oli tavaraliikenteen määrä vuonna 2017 noin 2 miljoonaa nettotonnia. Ennuste vuodelle 2030 on 2,2 miljoonaa nettotonnia.

Kehitystarpeet

Ylivieska–Oulu-välin yksiraiteisuus tekee rataosuuden välityskyvystä kriittisen.

• Tavoitteena on kokonaan kaksiraiteinen Kokkola–Oulu-osuus ja tarpeen mukaan lisäraideosuuksia Kokkolan eteläpuolelle.
• Kokkola–Oulu-väliä tulisi voida liikennöidä 925 metrin pituisella junalla.
• Henkilöliikenteen tavoitenopeus on vähintään 200 km/h.
• Tavoitteet edellyttävät myös Seinäjoen, Ylivieskan ja Oulun ratapihojen kehittämistä sekä Oulun ja Oritkarin kolmioraiteiden rakentamista. Hankkeet palvelevat tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikenteen tulevia tarpeita, ja niiden alustava kustannusarvio on noin 177 M€.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Seinäjoki–Oulu

Oulu–Tornio

Liikenne

Oulu–Tornio on pääradan pohjoisin rataosuus.

• Henkilöliikenteen matkoja tehtiin Oulu–Kemi-välillä vuonna 2018 noin 670 000. Ennuste vuodelle 2030 on 820 000.
• Tavaraliikennettä kulki Oulu–Kemi-välillä vuonna 2017 noin 1,45 miljoonaa nettotonnia. Ennuste vuodelle 2030 on 1,46 miljoonaa nettotonnia.
• Vuonna 2017 tavaraliikenteen määrä Kemi–Laurila-välillä oli 1,36 miljoonaa nettotonnia ja Laurila–Tornio-välillä 0,24 miljoonaa nettotonnia.

Kehitystarpeet

Oulu–Tornio-rataosuus on kokonaan yksiraiteinen. Rataverkko on sähköistetty vain Keminmaan Laurilaan asti. Rataosuuden akselipaino on 22,5 tonnia.

• Tavoitteena on Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistäminen ja uuden sillan rakentaminen Torniojoen yli.
• Hankkeet edistävät rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä. Samalla mahdollistetaan Perämerenkaaren liikennekäytävän kehittäminen sekä henkilöliikenne Uumajan ja Oulun välillä.
• Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistys Ruotsin rajalle saakka maksaa noin 14 M€ ja Tornionjoen uuden ratasillan rakentaminen noin 10 M€.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Oulu–Tornio

Tampere–Turku

Liikenne

Pääradan Toijalasta Turkuun haarautuvalla jatkoyhteydellä on runsaasti sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenteen väliasemia ovat Toijalan jälkeen Humppila ja Loimaa. Turussa junayhteys ulottuu rautatieaseman lisäksi satamaan asti.

Tampere–Jyväskylä

Liikenne

Tampere–Jyväskylä on Keski-Suomen saavutettavuuden ja kasvun kannalta keskeisin raideliikenneyhteys.

• Rataosuus on tärkeä tavaraliikenteen väylä, jonka merkitys vientiteollisuuden kuljetuksissa on erityisen suuri.
• Myös henkilöliikennettä on runsaasti, ja sen kasvuennuste vuosina 2018–2030 on 30 %.

Kehitystarpeet

Rataosan ongelmia ovat kapasiteetin puute ja häiriöherkkyys. Tavaraliikenteen kapasiteetin kasvattaminen ei ole nykyisellään mahdollista. Häiriöt heijastuvat rataosuudelta myös muualle Suomeen.

• Henkilöliikenteen matka-aikoja täytyy lyhentää.
• Jyväskylä–Orivesi-osuus tulee rakentaa kaksiraiteiseksi. Nyt junat joutuvat pysähtymään ja odottamaan vastaantulevaa junaa.

1. vaihe: Jämsä–Lahdenperä (17 km) n. 150 M€
2. vaihe: Orivesi–Torkkeli (11 km) n. 70 M€
3. vaihe: Jämsä–Jämsänkoski (3 km) n. 15 M€
4. vaihe: Jämsänkoski–Lahdenvuori (20 km) n. 120 M€

Jämsä–Lahdenperä-kaksoisraide mahdollistaa henkilöliikenteen nopeuttamisen. Muut kaksoisraideosuudet parantavat liikenteen täsmällisyyttä.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Tampere–Jyväskylä

Tampere–Pori/Rauma

Liikenne

Tampereelta Satakuntaan lähtevä rata haarautuu Kokemäellä Porin ja Rauman satamien suuntiin. Radalla kulkee sekä henkilö- että tavaraliikennettä, jonka määrä kasvaa voimakkaasti.

• Rauman suuri satama on tärkeä erityisesti metsäteollisuuden vientikuljetuksille.
• Porin syväsatama vastaanottaa mm. transitoliikennettä.

Rataosuudella on merkittävää henkilöliikennepotentiaalia. Se on pääradan Tampere–Toijala-välin ohella seudun lähiliikenteen merkittävin rata.

Kehitystarpeet

Rataosan ongelmia ovat vaaratilanteita ja hidastuksia aiheuttavat tasoristeykset sekä Tampereen pään kapasiteettirajoitteet. Tasoristeysten poistoon on myönnetty valtion budjetista 40 M€.

• Tampella–Lielahti-välille tarvitaan 3. raide ja Lielahti–Kokemäki-välille 2. raide.
• Tasoristeykset tulisi poistaa kokonaan.
• Koko radalle tarvitaan 25 t:n akselipainon kantavuus.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Tampere–Pori/Rauma

Seinäjoki–Vaasa

Liikenne

Seinäjoki–Vaasa on kahta maakuntakeskusta yhdistävä yksiraiteinen, sähköistetty rataosuus.

• Alueiden elinvoimaisuus näkyy runsaana työmatkaliikenteenä ja pendelöintinä Tampereelle, Helsinkiin sekä Keski- ja Pohjois-Suomeen.
• Henkilöliikenteen määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Matkoja tehdään vuosittain yli 520 000. Ennuste vuodelle 2030 on 630 000 matkaa ja vuodelle 2035 jo 650 000 matkaa.
• Raideyhteys on tärkeä myös ulkomaankaupalle sekä Merenkurkun laivaliikenteelle. Sen kautta kytkeytyvät osaltaan toisiinsa TEN-T-verkon ydinverkkokäytävät North Sea – Baltic ja Scandianvian – Mediterranean.

Kehitystarpeet

Yhteysvälin nopeus (korkeimmillaankin vain 120 km/h), kunto, kapasiteetti ja turvallisuus eivät vastaa elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita. Ongelmina ovat myös yksiraiteisuus ja kohtaamispaikkojen puute.

• Tasoristeyksiä tulee vähentää tai tehdä turvallisemmiksi (51 kpl).
• Sähköistettyjä kohtaamisraiteita tarvitaan lisää (4 kpl).
• Asemien laiturijärjestelyt kaipaavat parantamista (4 kpl).
• Radan kantavuutta pitäisi lisätä (22,5 tn).
• Nopeustasoa tulee nostaa (200 km/h, 28 min).
• On tärkeää taata liikenteen sujuvuus ja häiriöttömyys.
• Tarvitaan selvitys henkilöjunaliikenteen ulottamisesta satamaan ja lentoasemalle.

Hankkeiden alustava kustannusarvio on noin 65 M€. Myös suunnitteluun osoitettua määrärahaa 3 M€ (TAE19) tulisi lisätä.

Lisätietoja

Infomateriaalit: Seinäjoki–Vaasa

På svenska

Ylivieska–Kontiomäki–Vartius

Liikenne

Raideyhteyden merkittävimpiä kuljetusvirtoja ovat rautapelletin transitokuljetukset Venäjältä Vartiuksen raja-aseman kautta Raaheen ja Kokkolan satamaan. Ylivieskasta päästään rautateitse Kontiomäelle joko Oulun tai Iisalmen kautta.

Kotimaan tavaraliikennettä Ylivieska–Kontiomäki-välillä ovat mm. happokuljetukset Siilinjärveltä Kokkolaan, Pyhäkummun ja Talvivaaran kaivoskuljetukset sekä rataosalta lähtevät raakapuukuljetukset.

Kehitystarpeet (Ylivieska–Oulu–Kontiomäki)

Pitkien transitojunien kohtaamista ja liikennöintiä tulee helpottaa.

• Oulun eteläpuolelle tarvitaan pitkien junien vaatimia vähintään 925 metrin kohtaamispaikkoja. Nyt pellettijunat joudutaan lyhentämään Oulun ratapihalla, mikä kasvattaa junamäärää ja liikennöintikustannuksia.
• Oulusta itään ja etelään johtavien ratojen välille tarvitaan suoran liikennöinnin mahdollistava kolmioraide. Nykyinen pellettijunien kääntäminen Oulun ratapihalla tuottaa lisäkustannuksia ja hidastaa junakaluston kiertoa.

Kehitystarpeet (Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki)

Rataosuus täytyy saada vastaamaan transitokuljetusten ja kotimaan tavaraliikenteen tarpeita.

• Pitkät kohtaamispaikat puuttuvat ja ratayhteys on vain osittain sähköistetty, mikä tuottaa lisäkustannuksia kotimaan liikenteelle.
• Iisalmesta puuttuu suoran liikennöinnin mahdollistava kolmioraide Savon radan ja Ylivieska–Iisalmi-rataosan välillä.
• Iisalmen–Kontiomäki-välillä on jyrkkiä mäkiä, joissa transitojunille tarvitaan apuveturi.

Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-rataosuudelle on hyväksytty ratasuunnitelma, jonka 1. vaiheen (Iisalmen kolmioraiteen sähköistys) kustannusarvio on noin 55 M€. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2023.

Kemi–Rovaniemi–Kemijärvi

Liikenne

Laurila/Keminmaasta Rovaniemen kautta Kemijärvelle johtaa pääradan pohjoisin sähköistetty jatkoratayhteys. Rata on erityisen tärkeä Pohjois-Suomen ja Lapin matkailuille sekä elinkeinoelämälle.

• Henkilöliikenteen matkoja tehtiin Kemi–Rovaniemi-rataosuudella vuonna 2018 noin 470 000. Ennuste vuodelle 2030 on 630 000 matkaa.
• Henkilöliikenteen määrä Rovaniemi–Kemijärvi-rataosuudella oli noin 25 000 matkaa.
• Tavaraliikennettä kulki Keminmaa–Rovaniemi-välillä noin 1,1 miljoonaa nettotonnia ja Rovaniemi–Kemijärvi-välillä noin 0,5 miljoonaa nettotonnia.
• Tavaraliikenteen kasvuennuste vuodelle 2030 on Laurila–Rovaniemi-välille 1,4 milj. nettotonnia ja Rovaniemi–Kemijärvi-välille 0,7 miljoonaa nettotonnia.