Päärata 2050
Esa Halme, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto
Meillä oli 16.6.2020 mahdollisuus kuunnella Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston järjestämässä vebinaarissa liikenteen pääosaston pääjohtajaa Henrik Hololeita. Hän korosti esityksessään jäsenmaiden tekemiä sitoumuksia toteuttaa TEN-ydinverkko vuoteen 2030 mennessä ja kattava verkon 2050 mennessä. Lisäksi hän kuvasi EU-tavoitteita vahvistaa ja parantaa eurooppalaisen liikennejärjestelmän yhteensopivuutta ja sitä tukevia elvytyspaketin linjauksia. Suomen osalta hän kannusti nopeuttamaan suunnittelua ja etenemään 12-vuotisessa liikennejärjestämätyössä. Erityistä huomiota hän kiinnitti Rail Balticaan ja laajan kokonaiskuvan hahmottamiseen.
Millainen sitten on maailma pääradalla 2050 annettujen sitoumusten ja tehtyjen ympäristölupausten perusteella?
Suomi on vastannut sitoumuksistaan pääradan kehittämisessä osana eurooppalaista liikennejärjestelmää.
30 vuoden aikana on keritty tehdä ja tarkistaa useampia 12-vuotisia liikenneohjelmia. Näissä on pääradan digitaalinen järjestelmä, kapasiteetin kasvattaminen, kytkeytyminen eurooppalaisiin kuljetusjärjestelmiin Rail Balticaan, Ruotsin rautateihin ja satamien kautta laajemmin. Samoin on tehty ratkaisut biotalous-Suomen logistiikasta ja sen mukaisesti on vahvistettu ratapihajärjestelmä vastaamaan uusia tarpeita.
Eurooppalaisen mallin mukaisesti on ympäristövastuullisuus edelleen vahvistunut ja kaupunkien nollapäästötavoitteet on saavutettu ja käytännössä kaikesta fossiilisesta energiasta on luovuttu.
Matkustajien määrä yli kaksinkertaistunut kautta koko väylän. Eteläisillä osilla on ylitetty 10 miljoonan matkustajan raja jo aikaa sitten.
Rata on koko pituudeltaan vähintään kaksiraiteinen ja suurelta osin myös eurooppalaisella raideleveydellä kuljettavissa. Luonnonvarakuljetukset ovat toimineet joustavasti radan pohjoisosassa sujuvasti yhteisen raideleveyden ansiosta. Ratayhteydet Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi on toteutettu usealle pääradan varren lentoasemalle.
Tuore Tallinnan tunneli on lisännyt merkittävästi junakuljetuksia Eurooppaan. Erityisen paljon kasvua on ollut sekä biotalouden että fossiilisia polttoaineita korvaaville tuotteille, mutta myös lentoliikennettä korvaavat nopeat junat ovat kasvattaneet volyymiaan nopeasti.
Pääradan henkilöliikenne toimii hyvin kiinteänä osana kokonaistajärjestelmää, missä raiteisiin perustuva kaupunkiseutujen joukkoliikenne on vakiinnuttanut asemansa. Vaikka työllisyysaste on noussut yli 80 %:iin, on palveluiden, sähköisten työnteon alustojen ja immateriaalisen kulutuksen myötä myös muun kuin työmatkaliikenteen osuus kasvanut merkittävästi.
Maalin kuvaaminen on aina helpompaa kuin polun löytäminen sinne. Nyt tekeillä oleva 12-vuotinen liikenteen suunnitelma ja sitä tukevat Euroopan investointituet luovat erinomaisen mahdollisuuden edetä oikeaa polkua ripeästi.