Nykyistä Suomen päärataa ja aseman seutuja tulee kehittää
Jere Penttilä, Riihimäen kaupunginjohtaja
Suomi on harvaan asuttu maa ja siksi jää. Tätä faktaa ei pystytä kuviteltavissa olevassa tulevaisuudessa muuttamaan. Jotta harvaan asuttuja alueita ei tulisi lisää, on asunto- ja liikennepolitiikalla valtava merkitys.
Yhteyksien pitää jatkossakin olla kunnossa, joten Suomen pääradan (Helsinki – Riihimäki -Hämeenlinna – Tampere – Oulu – Tornio) kunto on ensiarvoisen tärkeä. Nykyinen ratayhteys tarvitsee täydellisen perusparannuksen lisäksi myös lisäraiteen.
Pääradan varrella asuu lähes puolet suomalaisista. Lisäksi sen vaikutusalueella sijaitsee yli puolet Suomen työpaikoista ja yli 70 prosenttia koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Pääradan kunnostamisen tulee olla koko Suomen yhteinen tahtotila ja yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin, liikennehankkeistamme.
Infrastruktuurin rakentaminen on kallista ja se tulee tehdä harkiten. Pääradan varrelle on rakentunut kaupunkeja ja kyliä ja sitä olisi ilmastotavoitteiden mukaisesti tiivistettävä kohti nauhamaista asutusta ja yrittämistä. Pääradan kehittämisessä on vain yksi oikea vaihtoehto: lisäraiteen rakentaminen nykyisen linjauksen mukaisesti ja nykyisen radan nopeuttaminen.
Pääradan kunnostamisen rinnalla selvitetään myös uuden linjauksen tekemistä Helsinki-Vantaan lentokentältä Tampereelle. Tämä ns. Suomi-rata uusine raidelinjauksineen läpi peltojen, metsien ja asumattoman alueen on absurdi.
Uuden linjauksen rakentamisen hiilidioksidipäästöt nollautuisivat selvitysten mukaan kymmenien, ellei yli sadan vuoden päästä. Ei ole järkevää rakentaa moninkertaisilla miljardeilla uutta epäekologista ja ilmastotavoitteita romuttavaa, varsinkin kun tiedetään, että ihmiset lähtevät ja nousevat junasta pitkin Pääradan vartta, ei vain pääteasemilta. Kuviteltu aikasäästökään ei riitä perusteeksi.
Nykylinjauksen parantaminen ja lisäraide parantavat jo valmiita kaupunkirakenteita ja samalla elinvoimaa ja hyvinvointia niin asukkaille kuin yrityksille.
Asemanseutujen kehittäminen on valtava mahdollisuus ja siinä onnistuminen parantaa myös kaupunkien kehittämistä. Esimerkiksi Riihimäellä lyhyet välimatkat, hyvät liikenneyhteydet ja monipuolinen asumistarjonta ovat valtteja. Riihimäki on vehreä puutarhakaupunki ja kaupungissa 94 % asukkaista asuu kolmen kilometrin säteellä asemasta.
Asemanseudut ovat pääradan kehittämisessä muutoinkin avainasemassa. Maa on asemien lähellä usein vielä valtion omistuksessa ja maaperä pilaantunutta. Puhdistaminen nostaa jo ennestään korkeaa maan hintaa. Valtion tulisi tukea kaupunkeja hankkimaan maata hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja näin edistämään ilmastotavoitteita ja kasvua.
Visioiminen on sinällään tärkeää, sillä kauas katsominen ja uudistuminen ovat välttämättömyyksiä. Mikäli jatkuvasti ei tavoitella parempaa, uhkaa kehitys näivettyä ja tavoiteltu tulevaisuus laimentua.
Nyt tarvittaisiin maalaisjärjen lisäksi kuitenkin myös kaupunkilaisjärkeä, jotta teemme oikeat ratkaisut Suomen pääradan kehittämisessä. Nykyisen pääradan kunnostus, lisäraide nykyisen linjauksen yhteyteen sekä asemaseutujen maapolitiikka ovat juuri sellaisia tekoja. Mitä nopeammin ne toteutetaan, sitä parempi.