Siirry pääsisältöön

Ajankohtaista

Blogi
Julkaistu 8.6.2020

Junalaulut kertovat elämästä ja yhteiskunnasta

Jouni Koskela, päärataryhmän sihteeri, edunvalvontapäällikkö, Pirkanmaan liitto

Kansantaiteilija, ex-kansanedustaja Mikko Alatalo julkaisi keväällä uuden pääratalaulun. Se on jatkumoa junalauluihin, joita Suomessa on runsaasti. Junaa ja raiteita on lauluissa verrattu elämään. On hauskoja rallatuksia, on vakavia balladeja. On muistelua, kaipuuta, haikeutta, riemua, reissumiehiä, morsiamia, evakoita. On kiskojen kolkutusta, junan pillin vislausta, ääniä asemalla.

Matti Jurva lauloi 1930-luvulla Pohjanmaan junasta, missä mainitaan väliasemina Seinäjoki, Lapua, Somppi, Kauhava, Kokkola ja Oulu sekä Ylivieska, missä on ”mainio maitorieska”. Jurva lauloi myös Savonmuan Hilimasta matkalla Mikkelistä Kuopioon, kun ”juna män justiinsa”.
Sitä lauloi myös Esa Pakarinen, jonka kuuluisa junalaulu oli Lentävä kalakukko.
Tapio Rautavaaran Topparoikka tulee -laulufilmi alkaa siitä kohdasta, missä on Parkanon Isokangas, ja junamatka jatkuu resiinalla. Reino Helismaan kuuluisin junalaulu ei sijoitu Suomeen, vaan pikajunaan Meksikossa.
Höyryveturi Ukko-Pekka ujeltaa ”uu-uu” Raittisten veljesten laulamana. Jukka Kuoppamäen kiskot vievät etelään.
Kari Tapion juna kulkee pohjoiseen. Kirka hengailee yön rautatieasemalla. Sanoma on selvä: ”Junilla on kiire, mulla ei.”

Yötä asemalla viettää myös Juice Leskinen miettien samalla, miten Pieksämäen asemalla soisi blues. Satu Pentikäisellä on vain menolippu.
Seija Simolan laulussa Juna Turkuun menneitä aikoja muisteleva ei sinne tahdo. Paula Koivuniemi taas tuskailee konduktöörin naimisen haittapuolista, joihin liittyy samalla VR:n naiminen.
Veikko Lavin tekemä ja Anneli Saariston koskettavasti tulkitsema Evakon laulu ei ole varsinainen junalaulu. Siinä kuitenkin kerrotaan junaliikenteestä, kun karjalaiset tavaroineen lastattiin asemalla junaan, missä myös syntyi pikkuveli.

Mikko Alatalolla junalauluja on jo useita. 1970-luvulla Alatalo lauloi rallatuksen Pohojanmaan junasa. Siinä mainitaan asemat Parkano, Härmä ja Kokkola. Suomalaisessa Odysseiassa juna kulkee läpi laajan Pohjanmaan kuvaten maiseman ja yhteiskunnan muutosta. Haikeasta junamatkasta kertova Mies pohjoisesta -laulu on antanut sävelen uudelle pääratalaululle.

Alatalon uusin kertoo hyvin Suomen pääradan merkityksestä Helsingistä Tampereen ja Pohjanmaan kautta Tornioon, radan investointitarpeista, kansantulon luomisesta läntisessä Suomessa, kansainvälisyydestä, ilmastopolitiikasta: ”Se on valtasuoni maamme − päärata huomisen.”