Huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta – myös raiteille
Pekka Hokkanen, maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto
Maailma ei ole entisensä. Kaksi keskenään erilaista, mutta hyvin moninaisesti toimintaympäristöämme ja arkeamme ravistellutta kriisiä ovat haastaneet meidän toiminta- ja muutosjoustavuuskyvykkyyttämme. Korona-pandemia ja sittemmin Ukrainan sota ovat muuttaneet myös turvallisuusajatteluamme ja nostaneet turvallisuuden, varautumisen ja valmiuden sekä huoltovarmuuden kysymykset uutteen painoarvoon.
Huoltovarmuuden keskeinen elementti on toimiva logistiikka ja liikenneyhteydet. Maailmantalouden häiriötilat, pakotteet ja vastapakotteet, hintojen nousu sekä raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuusongelmat korostavat liikenteen ja logistiikan tärkeyttä. Tavaroiden ja ihmisten pitää kulkea poikkeustilassakin. Tuoreessa turvallisuuspoliittisessa selonteossa liikenne nostetaan ansaitusti osaksi kriittistä infrastruktuuria.
Pääradan ja sen keskeisten liitäntäyhteyksien strateginen merkitys on kasvanut entisestään muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen myötä. Keskeisten vienti- ja tuontivirtojen kulku painottuu entisestään läntiseen Suomeen ja pääradan muodostamaan strategiseen kokonaisuuteen. Länsi-Suomen satamat ovat vientituotteillemme portti maailmalle eritoten nyt, kun esimerkiksi Saimaan kanava ei ole käytössä. Esimerkistä käy Siilinjärveläinen Yara Oy. Kivennäislannoite- ja teollisuuskemikaalien vienti kulkee nyt raiteita pitkin Kokkolan satamaan. Yritys kuljettaa normaalisti vuosittain Saimaan kanavaa pitkin noin 130 000 tonnia Siilinjärven-tehtaansa raaka-aineita ja tuotteita. Alati kasvavat kuljetusmäärät pääradalla ja sen liitäntäyhteyksillä haastavat huoltovarmuuden ja alleviivaavat pääradan ja sen keskeisten poikittaisyhteyksien kehittämis- ja investointitarpeita. Paine on läntisissä liikenneyhteyksissä Venäjän suunnan sijaan.
Oma kysymyksensä on sotilaallinen liikkuvuus (military mobility) sekä liikenteen kyberturvallisuus. Liikenneverkkomme kapasiteettia ja sen kehittämistä tulee tarkastella myös sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta, ja hyödyntää myös tältä osin eurooppalainen rahoitus (CEF). Epävarmojen aikojen ilmiö on hybridivaikuttaminen, miltä liikenne ei voi kuvitella olevansa sen erityisemmin suojassa. Kriittisenä yhteiskunnan toimintona liikenteen turvallisuus ja suojaus tulee olla ajan tasalla. Kun liikenteen kansallinen rahoitustaso on tällä hetkellä heikko ja CEF-rahoituksen hyödyntämisessä ei olla onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla, ovat myös huoltovarmuus ja liikenteen turvallisuus uudenlaisten haasteiden edessä.