Hallitusohjelman investointien suuntaamisessa hyödynnettävä Väyläviraston investointiohjelmaa
Mikko Nurminen, kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja, Tampereen kaupunki
Tiedolla johtamisen tulisi olla keskeistä rajallisten investointien suuntaamisessa
Maakuntajohtaja Pekka Hokkanen arvioi blogissaan 22.6.23 silloin hyvin tuoretta Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa 20.6.23. Blogi kokosi ansiokkaasti hallitusohjelman liikennepolitiikka ja -investointeja koskevan keskeiset sisällöt pääradan osalta, sekä positiiviset että negatiiviset asiat. Hokkanen nosti myös epäkohdan koskien tiedolla johtamisen sivuuttamista.
Hallitusohjelman toteuttamista on nyt lähdetty viemään eteenpäin. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne piti 21.8.23 tiedotustilaisuuden hallitusohjelman toteuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriössä. Ministeri Ranne nosti tiedotustilaisuudessa useaan otteeseen esiin tiedolla johtamisen tärkeyden ja laajojen vaikutusten arviointien merkityksen. Hän kiitti aiheesta ministeriön ja sen alaisten virastojen osaamista teemoissa. Tampereelta katsottuna harmittaa, että juuri nämä teemat mielestäni sivuutettiin vahvasti hallitusohjelmakirjauksessa koskien Suomirataa eli suunniteltua nopeaa raideyhteyttä Helsingin ja Tampereen välillä. Tiedän, että tämä on peruutuspeiliin katsomista. Mutta alla kuitenkin muutama nosto.
Suomeen ei toteuteta suurnopeusratoja seuraavaan 50 vuoden aikana
Viime vuosina ja vuosikymmeninä on Eurooppaan toteutettu suurnopeusratoja suurten kaupunkien välille tarjoamaan nopean, mukavan ja kestävän vaihtoehdon lentoliikenteelle. Baltiassa pitkään valmistellun Rail Baltican rakentaminen on etenemässä jo hyvää vauhtia. Tallinnasta Varsovaan jatkuvan noin 1 000 kilometrin ratahankkeen maksiminopeus on noin 250 km/h. Rail Baltica kytkee Baltian maat eurooppalaiseen raidejärjestelmään myös raideleveydeltään.
Helsingin ja Tampereen välinen ratayhteys jo nykyisin n. kuuden miljoonan matkustajan määrällään ylivoimaisesti Suomen vilkkain rataosuus. Aito suurnopeusrata olisi ollut teknisesti ja taloudellisesti mahdollista suunnitella ja toteuttaa Helsingin ja Tampereen välille. Myös eurooppalainen raideleveys ja kytkentä Tallinnaan ja edelleen muuhun Eurooppaan olisivat mahdollisuus. Jos suurnopeusrataa ei toteuteta Suomen vilkkaimmalle raideosuudelle, ei sitä käytännössä toteuteta Tampereelta jatkuville raideosuuksillekaan.
Hallitus kehittää päärataa nykyisessä ratakäytävässä Väyläviraston toimesta. Hankeyhtiömalli luotiin edellisellä hallituskaudella, valmistelu tosin aloitettiin jo sitä edellisellä hallituskaudella. Alkuperäinen tavoite oli saada julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä sijoituspääomaa hankkeille. Ylivoimaisesti parhaat mahdollisuudet tälle olisi ollut Suomen vilkkaimmalla rataosuudella. On vaikea kuvitella, että jäljellä jääviin hankeyhtiöihin löytyy merkittävästi yksityistä pääomaa.
Hallitusohjelman investointien suuntaamisessa hyödynnettävä Väyläviraston investointiohjelmaa
Kokonaisuutena valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen toteuttamista ohjaava 8-vuotinen investointiohjelma on rakenteeltaan hyvä.
Hallitusohjelman liitteen määräaikainen 4 miljardin investointiohjelma osin ohittaa tuon Väyläviraston ohjelman. Toimenpiteissä on varattu 535 miljoonaa euroa pääradan kehittämiselle. Toteuttamisjärjestyksessä tulisi priorisoida Väyläviraston investointiohjelman hankekoriin 1A sisältyviä hankkeita eli Helsinki–Riihimäki 3. vaihetta ja Tampereen henkilöratapihaa. Tällöin toimitaan tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti.
Hallitusohjelman tavoite EU:n CEF-rahoituksen kotiuttamisesta on myös hyvä. Parhaiten se onnistuu toteuttamalla niitä hankkeita, joiden suunnitteluun on jo saatu CEF-rahoitusta.