Kestävät logistiset ratkaisut vihreän akkuarvoketjun tärkeä lenkki
Tomas Häyry, Vaasan kaupunginjohtaja ja GigaVaasa-tiimin vetäjä
Kun Vaasan akkutehdasaluetta koskeva työ käynnistettiin vuoden 2016 lopussa, tarkasteltiin koko akkuarvoketjua kokonaisuudessaan. Melko nopeasti huomattiin, ettei akkuja tuoteta maailmalla niin kestävästi kuin se olisi mahdollista. Siksi GigaVaasa-työn johtavana ajatuksena ja tavoitteena onkin koko ajan ollut se, että täällä Vaasan seudulla mahdollistetaan vihreiden akkumateriaalien tuottaminen.
Kuva Katja Lösönen
Kestävän akkuarvoketjun tärkeänä lenkkinä on mahdollisimman lyhyet logistiset etäisyydet. Muualla mineraaleja, kuten nikkeliä ja kobolttia, laivataan mantereelta toiselle, ensin akkukemikaalitehtaille, sitten prekursori- ja katodimateriaalitehtaille ja edelleen akkukennotehtaille ja akkutehtaille. Tällainen toimintamalli, jatkuvat pitkät kuljetusvälit arvoketjun eri vaiheissa, on sekä ekologisesti että taloudellisesti epäedullista, ja valmiiden akkujen hiilijalanjälki kasvaakin nopeasti yllättävän suureksi. Se on epäloogista, sillä esimerkiksi liikenteen sähköistymisen toivotaan nimenomaan vähentävän liikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Siksi Suomen ja Vaasan seudun mahdollisuudet saada aikaan kestävät logistiset ketjut on merkittävä etu juuri akkujen hiilijalanjäljen kannalta. Vaasan seudulle pystytään kuljettamaan kriittiset akkumateriaalit mahdollisimman läheltä, jotta akut valmistuessaan ovat mahdollisimman kestävästi valmistettuja. Täällä akkumineraaleja ei tarvitse laivata maailman toiselta laidalta Vaasaan.
Päärata kuljettaa gigaluokan projektille sekä materiaalit että työntekijät
Akkutehdasalueen rakentumisen myötä Vaasan ja Seinäjoen välillä kulkeva tavaramäärä tulee väistämättä kasvamaan sekä saapuvan että lähtevän tavaran osalta. Kun ennen raiteilla on kulkenut puusellua, jatkossa mukana olisikin myös erilaisia akkumineraaleja. Siksi pääradan välityskyvyn parantaminen on ehdotonta.
Minuuteilla on merkitystä, kun puhutaan henkilöliikenteen välityskyvystä ja siitä, että satoja, jopa tuhansia työntekijöitä tarvitaan Vaasan seudulle, kun suunniteltuja Johnson Mattheyn ja FREYRin tehtaita aletaan rakentaa GigaVaasa-alueelle lentokenttäalueen läheisyyteen. Myös kasvavalle rahtimäärälle on saatava tilaa.
Suunniteltujen tehdasprojektien toteutuessa kyseessä on todelliset gigaluokan rakennusprojektit, joihin tarvitaan paljon työvoimaa, tavaraa ja materiaaleja niin rakennusvaiheessa kuin myös tehtaiden ollessa käynnissä. Vaasan seudun työpaikkojen määrä tulee kasvamaan tuhansilla, ja on selvää, etteivät kaikki työntekijät ole täältä omalta seudulta vaan tulevat töihin suuremmalta alueelta. Siksi pääradan ja siihen liittyvien oksien kuten Vaasa–Seinäjoki -radan nopeammat ja paremmat yhteydet ovat Vaasan seudulle erittäin tärkeät.
Intohimona maailman pelastaminen
Energisellä Vaasan seudulla, EnergyVaasa-energiateknologiaklusterin ytimessä sanotaan, että jokainen työntekijä näissä klusteriyrityksissä voi sanoa lähtevänsä aamulla töihin pelastamaan maailmaa. Yrityksissä kehitetään vihreämpää teknologiaa, eli työllä on todella merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. GigaVaasa-alueen rakentajat ja työntekijät voivat myös pian liittyä osaksi tätä paremman tulevaisuuden tekijöiden joukkoa. Saapuvat he sitten läheltä tai hieman kauempaa työmaalleen, on tärkeää, että heillä on myös mahdollisuus tehdä työmatkansa mahdollisimman vihreästi. Siksi pääradan kehittäminen on Vaasan seudulle elinehto.