Metsäradan ympäristövaikutuksiin on suhtauduttava vakavasti
Heidi Koponen, aluesuunnittelupäällikkö, Hämeen liitto
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudennen ilmastoraportin toinen osa julkaistiin muutama viikko sitten. Monituhatsivuinen raportti keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja siihen sopeutumiseen. Raportin keskeinen viesti on, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset ovat vakavampia ja ilmastotoimilla on kovempi kiire kuin aiemmin olimme luulleet. Raportti osoittaa, että ilmastotoimia tarvitaan viipyilemättä, sillä ”aikaikkuna ilmastokriisin ratkaisemiseksi on sulkeutumassa”. [i] Joudumme nyt uudelleenarvioimaan nykyisten ilmastotoimien riittävyyttä.
”Tarvitaan ajattelun ja järjestelmien muuttamista niin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.” toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari IPCC:n raporttia käsittelevässä tiedotteessa. [ii]
Ilmastokriisi on akuutti.
Tarvitsemme vaikuttavia toimia, joilla päästöjä saadaan vähennettyä nopeasti. Ilmastotutkimus täsmentyy koko ajan ja uusia teknologisia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Näin ollen myös toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa.
Maankäytön näkökulmasta tämä on haastavaa, sillä muutokset alue- ja yhdyskuntarakenteessa tapahtuvat varsin hitaasti. Suurten infrahankkeiden matka suunnittelupöydältä toteutukseen kestää vuosikymmeniä ja tällöin vaarana on, että hanke on heti valmistuessaan vanhentunut. Päätöksenteko edellyttääkin erityistä valppautta ja vastuullisuutta.
Jos rakennetaan uutta, on sekä valmistuksen että käytön oltava huomattavasti ilmastoystävällisempää ja energiatehokkaampaa kuin vanhan käyttäminen elinkaarensa päähän. Tämä johtuu siitä, että etenkin suurissa infrahankkeissa tuotannon aikaiset päästöpiikit ovat niin suuret, että ne voivat vesittää koko hankkeen tuottamat ilmasto- ja ympäristöhyödyt. Maankäytön näkökulmasta akuutin ilmastokriisin ratkaisemisen keskiössä ovat olemassa olevan infrastruktuurin korjaaminen ja rakennuskannan energiakorjaaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen.
Suuret infrahankkeet uhkaavat ilmastotavoitteita
Liikenteen osalta tarvitaan sekä liikenteen kokonaisenergiankulutuksen vähentämistä että useita eri käyttövoimavaihtoehtoja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Erityisesti tulee edistää kävelyä ja pyöräilyä sekä raideliikennettä olemassa olevaan infrastruktuuriin nojautuen.
Suuret infrahankkeet vaativat valtavan määrän resursseja toteutuakseen, minkä vuoksi uusien hankkeiden valmisteluun tulisi ilmastokriisin ratkaisemisen kannalta suppeassa aikaikkunassa suhtautua äärimmäisen kriittisesti.
Rambollin vuonna 2020 laatima selvitys pääradan lisäraiteiden ja oikoradan välisten päästöjen eroista havainnollistaa asiaa. Konsultin mukaan pääradalle toteutettavien lisäraiteiden kokonaispäästöjen lasketaan olevan noin 947 Mkg hiilidioksidiekvivalenttia ja oikoradan 1 405 Mkg hiilidioksidiekvivalenttia. [iii] Vertailun vuoksi todettakoon, että vuoden 2020 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat Suomessa 48,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia [iv].
Oikoradan hiilipäästöt vastaisivat siis noin 3 prosenttia Suomen vuoden 2020 kokonaispäästöistä. Rambollin selvityksen mukaan junaliikenteen lisäämisestä aiheutuva päästöjen väheneminen kompensoisi lisäraiteiden rakentamisen päästöt noin 180 vuodessa ja oikoradan osalta vasta noin 300 vuodessa.[v] Selvityksessä oikoradan linjauksena on käytetty teoreettista luotisuoraa linjaa, joka on siis huomattavasti lyhyempi kuin todellisuudessa maastoon olisi mahdollista toteuttaa. Todelliset päästöt ovat siis todennäköisesti esitettyä korkeammat.
Suurnopeusradat perusteltuja ainoastaan lentoliikenteen korvaajina
Ruotsalaistutkimuksen mukaan suurnopeusradat ovat ilmastomielessä kannattavia vain silloin, jos niiden käyttäjiksi siirtyy riittävä määrä lentomatkustajia.[vi] Lentoliikenne on tässä keskeistä, koska sen ilmastovaikutukset ovat muita liikennemuotoja tuhoisammat ilmastolle.
Tilastokeskuksen mukaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät ennen koronapandemiaa vuonna 2019 olivat vain n. 220 000 matkaa vuodessa [vii]. Vertailun vuoksi todettakoon, että pääradalla ”Tampereen ja Helsingin välillä tehtiin v. 2017 yli 4,5 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa.” [viii]
Lentoliikennemäärät Tampere-Pirkkalan asemalla ovat niin marginaaliset, että oikorata on ylimitoitettu korvaava kulkumuoto lentoliikenteelle. Oikorata luo ainoastaan päällekkäisyyttä pääradan kanssa. Kilpailevan tarjonnan riskinä on, että pahoin ruuhkautuneen pääradan kehittäminen taantuu ja pääradan varren asukkaat siirtyvät käyttämään yksityisautoja heikentyneen palvelutason myötä – kuten on käynyt joidenkin muiden ratahankkeiden kohdalla. Ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta tämä olisi katastrofi.
Ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin ei ole varaa suhtautua kevyesti
Oikoradan lopullisesta linjauksesta riippumatta uusi ratalinja tulisi Kanta-Hämeen alueella kulkemaan ympäristössä, joka on nykyisellään harvakseltaan asuttua maaseutua sekä luonnontilaista ja metsäistä ympäristöä. Tämän metsäradan rakentaminen synnyttäisi Rambollin selvityksen mukaan merkittäviä ympäristövaikutuksia: ”Rakentamisen aikana elinympäristöt pirstaloituvat ja rakentaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja virkistysmahdollisuuksiin. Suurin osa välittömistä ympäristövaikutuksista on sitä merkittävämpiä mitä enemmän rakentaminen kohdistuu ennestään koskemattomaan ympäristöön.” [ix]
Lisäksi rakentamisen myötä menetetään niin kutsuttuja hiilinieluja. ”Kun hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen tai maaperään enemmän kuin sitä vapautuu, hiilivarastoa kutsutaan hiilen nieluksi. Hiilen varasto muuttuu hiilen lähteeksi, kun siitä tietyssä ajassa vapautuu hiilidioksidia ilmakehään enemmän kuin siihen sitoutuu. Hiilensidonnan ja varastoinnin maksimointi sekä toisaalta hiilen vapautumisen minimointi ovat ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja.”[x]
IPCC:n raportin mukaan ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttääkin päästöjen vähentämisen lisäksi korjausliikkeitä, joita ”ovat muun muassa luonnon suojelu ja ennallistaminen, joiden tulee IPCC:n mukaan kattaa jopa puolet koko maapallon maa- ja vesialueista.” [xi]
Myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tilanne on kriittinen. Tutkijat puhuvat jopa kuudennesta sukupuutosta.
”Hallitustenvälisen luontopaneeli IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa myös taloutta, ruoantuotantoa ja ihmisten terveyttä.”[xii]
Vuosikymmeniä kestänyt ylikulutus on johtanut maailmanlaajuiseen ilmasto- ja ympäristökriisiin, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita toimia. Suurten infrahankkeiden mielekkyyttä tulee nyt tarkastella erityisellä kriittisyydellä niiden päästö- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.
Metsäradan linjausvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin osalta on lupa odottaa kattavia selvityksiä ratalinjauksen todellisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, eikä vaikutuksiin ole varaa suhtautua kevyesti.
Lähteet:
[i] Helsingin Sanomat: IPCC-raportti välittää hälyttävän viestin ilmastokriisistä: Aikaikkuna korjausliikkeelle on sulkeutumassa – ihmiskunnan nykyinen elämäntapa on uhattuna. 28.2.2022. Viitattu 8.3.2022. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008583161.html
[ii] Valtioneuvosto: IPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. 28.2.2022. Viitattu 8.3.2022. https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/ipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti
[iii] Ramboll Finland Oy. Pääradan välityskyvyn parantamisen kahden sijaintivaihtoehdon ilmastovaikutusten arviointi. Toteuttamisen Co2-päästöt ja kulkutapajakauman muutos. 2020. https://www.hameenliitto.fi/wp-content/uploads/2020/12/ESITYS_Paarata_ilmastovaikutukset_FINAL_2020_11_16.pdf
[iv] Tilastokeskus: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020. Viitattu 8.3.2022. https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-05-21_kat_001_fi.html
[v] Kauppalehti: Pääradalle kaavailtujen ratavaihtoehtojen rakentamisen ilmastovaikutukset laskettiin – ”Suunnittelulla on merkittävä vaikutus” 15.12.2020. Viitattu 8.3.2022. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paaradalle-kaavailtujen-ratavaihtoehtojen-rakentamisen-ilmastovaikutukset-laskettiin-suunnittelulla-on-merkittava-vaikutus/fc32e441-3372-4c8d-aa3e-fd386a5e9a03
[vi] Bloomberg CityLab: How Green Is High-Speed Rail? Bloomberg. Viitattu 8.3.2022. https://www.bloomberg.com/news/articles/2011-11-15/how-green-is-high-speed-rail
[vii] Finavia: Finavian liikennetilastot. Finavia. Viitattu 28.1.2022. https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/tietoa-lentoliikenteesta/liikennetilastot/liikennetilastot-vuosittain
[viii] Strafica Oy ja WSP Finland Oy. Pääradan operointiselvitys. 2019. https://paarata.fi/wp-content/uploads/2019/12/Paaradan-operointiselvitys.pdf
[ix] Ramboll Finland Oy. Pääradan välityskyvyn parantamisen kahden sijaintivaihtoehdon ilmastovaikutusten arviointi. Toteuttamisen Co2-päästöt ja kulkutapajakauman muutos. 2020. https://www.hameenliitto.fi/wp-content/uploads/2020/12/ESITYS_Paarata_ilmastovaikutukset_FINAL_2020_11_16.pdf
[x] FCG Finnish Consulting Group Oy: Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maankäytön hiilinielut ja -varastot. 2021. https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/06/Kanta-ja-Paijat-Hame_Hiilivarastot-ja-nielut-raportti.pdf
[xi] Helsingin Sanomat: IPCC-raportti välittää hälyttävän viestin ilmastokriisistä: Aikaikkuna korjausliikkeelle on sulkeutumassa – ihmiskunnan nykyinen elämäntapa on uhattuna. 28.2.2022. Viitattu 8.3.2022. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008583161.html
[xii] WWF Suomi: Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Viitattu 8.3.2022. https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/