Katse kriisin jälkeiseen aikaan ja sujuviin liikenneyhteyksiin
Pekka Hokkanen, vs. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto
Elämme monella tapaa poikkeuksellisia aikoja, koronavirus on laittanut kansakuntamme ahtaalle. Laajassa katsannossa tasapainoilemme kahden pääkysymyksen välillä; yhtäältä miten säilyttää ihmisten terveys, jopa henki, ja toisaalta miten pitää yllä elinvoimaisuutemme ja taloutemme pyörät pyörimässä. On selvää, että kaiken edelle menee kansalaisten terveys. Sen eteen tulee kaikkien toimia määrätietoisesti ja oma vastuumme tuntien.
Koronakriisin aiheuttamia vaurioita Suomen taloudelle ja työllisyydelle voidaan vähentää laittamalla liikkeelle talouden nopeaa elpymistä tukevia investointeja. Tässä kohtaa myös liikenneyhteydet ja liikenteen elintärkeät infrahankkeet astuvat kuvaan. Päärata muodostaa Suomelle elintärkeän strategisen kokonaisuuden. Se on liitännäisyhteyksineen Suomen tärkein rata, kiskojen valtasuoni.
Pääratakokonaisuuteen kohdistuvat investoinnit luovat työtä, parantavat kansantalouden kannalta elintärkeän vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja edistävät työvoiman liikettä sekä ylipäätään kestävää liikkumista ihmisten arjessa. Investoinnit tukevat myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kestävyyden, saavutettavuuden ja tehokkuuden tavoitteita.
Maakuntien päärata-toimenpidepaketilla luodaan elinvoimaa
Päärata+ -maakunnat ovat yhdessä koonneet elvytyspakettia ja lisätalousarvioita varten toimenpidepaketin pääradan ja sen liityntäyhteyksien kohteista, joilla on hyvä suunnitelmavalmius sekä nopea ja positiivinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Maakunnat esittävät niin pistemäisten nopeusrajoitusten poistamista, ratapihojen kehittämistä, vaihteiden ja liikennepaikkojen parantamista kuin tasoristeysten vähentämistä.
Toimenpidepaketti osoittaa, että esimerkiksi Jyväskylä-Tampere-rataosuudella pienillä, yhteensä alle 10 miljoonan euron investoinneilla voidaan lisätä erityisesti tavaraliikenteen kapasiteettia. Tämä voidaan tehdä sijoittamalla turvalaitteisiin ja vaihteisiin, junankulunvalvontaan sekä lisäliikennepaikkoihin. Investoinneilla voidaan myös parantaa rataosuuden kykyä palautua häiriöistä ja ylipäätään vähentää sen häiriöherkkyyttä.
Päärataan kohdistuvien investointien ohella tulee varmistua siitä, että pääradan ja sen liityntäyhteyksien lisäkapasiteetin ja nopeuksien noston mahdollistavien suurempien hankkeiden suunnittelu etenee kitkattomasti. Nämä hankkeet mahdollistavat pääradan vaatimien toimenpiteiden toteutuksen lähivuosina. Tältä osin pääradan kehittämishankkeet liittyvät myös valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
Kriisin jälkeen päästävä nopeasti liikkeelle uudessa maailmassa
Juuri nyt, tätä kirjoitusta etätyön ääreltä kirjoittaessani, maailma ja Suomi osin seisovat. Henkilöliikenne eritoten on erittäin vähäistä. Koronatilanteen helpottuessa on kuitenkin päästävä nopeasti liikkeelle – kirjaimellisesti myös liikenteen. Yksi kasvun polun pää löytyy siitä, että ihmiset ja tavarat liikkuvat taas sujuvasti ja häiriöttä.
Kriisin jälkeen palaamme kuitenkin muuttuneeseen maailmaan. Liikkumisen tarpeiden ja tapojen muutos lienee yksi niistä asioista, jotka ottavat digiloikan lisäksi pitkän askeleen eteenpäin. Nyt on siis erinomainen hetki vaikuttaa sekä nykyhetkeen että tulevaisuuteen panostamalla vaikuttaviin elvytystoimiin liikenneyhteyksien kehittämiseksi, erityisesti pääratakokonaisuuden kaltaisella pääväylällä.