Yhdistettyjen kuljetusten edellytykset selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla
Oulu on Pohjois-Suomen logistiikan solmupiste ja etäällä muista logistiikan solmukohdista, jotka sijaitsevat Etelä-Suomessa. Viime vuosina väylien korjausvelan kasvu, yritysten logistiikkakustannusten nousu ja työvoiman saatavuus sekä ilmastotavoitteisiin vastaaminen ovat tuoneet haasteita logistiikan toimivuudelle ja yritysten kilpailukyvylle. Logistiikkaa kehitettäessä tavoitteena tulee olla tehokkaiden ja kestävien kuljetusketjujen rakentaminen, jolloin jokaisen liikennemuodon parhaat ominaisuudet sovitetaan optimaalisesti yhteen. Kehityskulku nykyistä vähähiilisempien kuljetusketjujen suuntaan vaatii investointeja raideliikenteen kapasiteetin ja toimivuuden kasvattamiseksi. Raideliikenteen kehittäminen Suomen pääradalla tulee nähdä tulevaisuusinvestointina, joka hyödyttää koko Suomea. Yhdistetyt kuljetukset siirtävät kumipyöräliikennettä raiteille. Käytännössä tämä tarkoittaa suuryksikkökuljetuksia, joissa ajoneuvoyhdistelmiä, trailereita ja kontteja kuljetetaan junassa.
Yhdistettyjen kuljetusten renessanssille lähivuosina on kaksi perustetta: 1) rautatiekuljetusten ilmastopäästöt ovat murto-osa maantieliikenteen päästöistä ja 2) Seinäjoen ja Ylivieskan välinen ratahanke on päättynyt, ja rataosa on perusparannettu. Suomessa on olemassa olevaa yhdistettyjen kuljetusten kalustoa. Lastaus-/purkuterminaalit ovat valmiina Oulussa ja Turussa, mutta pääkaupunkiseudulle esimerkiksi Keravan terminaalialueelle pitäisi rakentaa uusi lastauspaikka.
Tehdyn selvityksen mukaan yhdistetyt kuljetukset ovat taloudellisesti kannattavia sekä rautatieoperaattorin että rekkayritysten näkökulmasta, jos junassa olisi arkipäivisin Helsinki–Oulu-välillä molempiin suuntiin vähintään 20 vaunua eli 20 ajoneuvoyhdistelmää. Jos juna kuljettaisi esimerkiksi 25 ajoneuvoyhdistelmää joka arkipäivä, ilmasto kiittäisi yli 9 000 CO2 tonnin verran vuodessa. Yhdistettyjen kuljetusten ilmastopäästöjen vähennys vastaa 3 000 henkilöauton keskimääräisiä vuosipäästöjä.
Kriittinen kysymys yhdistettyjen kuljetusten uudelleen käynnistämiseksi ovat junakuljetuksen aikataulut ja niiden täsmällisyys. Tähän on löydettävissä ratkaisuja. Asiantuntija-arvioiden mukaan kuljetusliikkeiden tarpeet ja VR:n aikataulut eivät vielä kohtaa. Kuljetusyritysten näkökulmasta yhdistettyjen kuljetusten 11 tunnin kokonaismatka-aika saattaisi olla aikataulullisesti kannattava (lastaus 1 tunti + matka-aika 9 tuntia + purkaminen 1 tunti = 11 tuntia). Juna lähtisi tällöin kello 20.00 ja olisi perillä kello 5.00. Kuitenkin VR:n arvion mukaan yhdistetyt kuljetukset voidaan hoitaa nykyisellä palvelutarjonnalla noin 14 tunnissa.
Palvelutason parantamiseksi ja yhdistettyjen kuljetusten kysynnän kasvattamiseksi on käynnistettävä investoinnit 1) Oulun ja Ylivieskan väliseen kaksoisraiteeseen, 2) pääkaupunkiseudun lastauspaikan rakentamiseen sekä 3) pääradan parantamiseen muilla ruuhkaisilla osuuksilla.
Hankkeessa tuotettu tieto tukee sekä kansallisen että alueellisen tason päätöksiä ja toimenpiteitä kestävän liikenteen edellytysten parantamiseksi. Hankkeen jälkeinen tavoite on, että yhdistettyjen kuljetusten uudelleen aloittaminen Oulun ja pääkaupunkiseudun välillä voi toteutua lähivuosina. Tavoiteltavia vaikutuksia ovat pohjoisen alueellisen saavutettavuuden paraneminen sekä kuljetusketjujen tehokkuuden ja vähäpäästöisyyden lisääntyminen.
Selvityksen toteutti Taloustutkimus Pohjois-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus,
p. 050 374 77462, pasi.holm(at)taloustutkimus.fi
Suunnittelujohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto,
p. 040 586 3877, jussi.ramet(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen, SKAL Pohjois-Suomi ry,
p. 0400 282 785, taavi.heikkinen(at)skal.fi