VÄLITYSKYKYINEN PÄÄRATA ON MYÖS TÄRKEÄ OSA TOIMIVAA POIKITTAISLIIKENNETTÄ
Asko Aro-Heinilä, maakuntajohtaja, Satakuntaliitto
Satakunta on noin 217 000 asukkaallaan Suomen seitsemänneksi suurin maakunta. Maakunnan kansallinen asema on kuitenkin huomattavasti asukaslukuaan merkittävämpi ja sitä kautta maakunnan kuljetusreitit ja niiden välityskyky – niin tavaroiden kuin ihmisten osalta – ovat koko Suomenkin kannalta olennaisia.
Satakunta on vahva osaamisintensiivisen teollisuuden ja kansainvälisen kaupan maakunta. Satakuntalaisia on noin 4 % väestöstä, mutta maakunta tuottaa 6,9 % Suomen ulkomaankaupan arvosta. Teollisuuden viennin arvo on 2000-luvulla kasvanut keskimääräistä huomattavasti enemmän, samoin kuin teollisuuden investointien arvo 2010-luvulla. Jalostuksen (teollisuus, energiantuotanto ja rakentaminen) arvonlisäys asukasta kohden on maan maakunnista kolmanneksi korkein.
Satakunta on myös vahva ruokatuotanto- ja energiamaakunta, kahden merkittävän varuskunnan maakunta, ja tunnettu monista tapahtumista (esim. Pori Jazz, SuomiAreena ja Rauman Pitsiviikko). Alueella on toteutumassa elinkeinoelämän vahvaa uudistumista ja useita isoja investointihankkeita.
Satakunta hakee vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja niin liikenteessä kuin yritystoiminnan uudistamisen kautta. Tavoitteena on vähentää ympäristörasitusta ja luoda kestävää tuotantoa ja kasvua, sekä parantaa entisestään maakunnan vetovoimaisuutta toiminnan ja asumisen alueena. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian päivittäminen on käynnissä. Raideliikenteen kehittäminen on liikenteen ympäristörasituksen vähentämisessä hyvin keskeisessä roolissa.
Satakunnan nykyinen rautatieyhteys liittyy Tampereella päärataan. Satakunta kuuluu niihin alueisiin, joiden rautatieliikenne välittyy pääradan kautta, vaikka päärata ei suoraan kuljekaan Satakunnan kautta. Satakunta on ns. ”Päärata+ aluetta”.
Porin ja Rauman tavaraliikenteen raideyhteydet Tampereelle kuuluvat valtakunnallisiin rautatieverkon pääväyliin.
Satakunnan näkökannasta Suomen rautatieverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Poikittaisyhteyksien, kuten esim. Pori-Parkano-Haapamäki -radan, roolia liikennöinnin tehostamisessa on selvitetty keväällä 2020 Suomen kehärata -selvityksessä (WSP). Erityisesti Satakunnan satamien kannalta on olennaista, että pääradan kautta välittyvä poikittaisrataliikenne saadaan kattavaksi ja siten osaltaan myös pääradan liikenneruuhkia helpottavaksi.
Toimiva henkilöraideliikenne puolestaan mahdollistaa työssä käyvien ja opiskelijoiden sujuvan pendelöinnin laajentaen työmarkkina-alueita sekä asioinnit ja matkailun kestävällä tavalla.
Yhteistyö pääradan kehittämiseksi on hieno ja tärkeä osoitus siitä, että eri puolilla maata, osittain eri lähtökohdista, pystytään löytämään yhteisiä tavoitteita ja toimimaan yhdessä tavoitteiden puolesta.