Suomen päärataryhmän kirje LVM:lle ”Pohjois-Eurooppa nykyistä paremmin liikennekartoille”
Päärataryhmä toivoo, että hyvä pohjoismainen yhteistyö jatkuu myös alkaneella EU-rahoituskaudella, joka ydinverkkokäytävälaajennusten myötä sisältää uusia mahdollisuuksia.
Pohjois-Eurooppa nykyistä paremmin liikennekartoille
CEF Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) -välineen kautta rahoitettavien hankkeiden ensimmäinen haku on meneillään. Tämän CEF2-ohjelman tavoitteena on rakentaa, kehittää, modernisoida ja saattaa valmiiksi Euroopan laajuiset liikenne-, energia- ja digitaaliset verkot. Tavoitteina ovat ydinverkon toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon vuoteen 2050 mennessä, ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja TEN-T -verkon osien kehittäminen sekä siviili- että sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi.
Ensimmäisessä haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen, päivittämiseen ja parantamiseen. Yhtenä tavoitteena on muun muassa TEN-T ydinverkon oikea-aikainen ja tehokas kehittäminen.
Entistä laajempaan ja parempaan rautatieverkostoon tehdyt investoinnit varmistavat tulevaisuudessa teollisuuden ilmastoälykkäät kuljetukset, mikä edesauttaa vihreään talouteen siirtymistä. Yhteensovitettu, rajat ylittävä henkilöliikenne maiden välillä lisää liikkuvuutta, mikä puolestaan vahvistaa alueita luomalla edellytykset laajemmille markkinoille työn, matkailun ja kaupan aloilla.
TEN-T-verkon pohjoisen ulottuvuuden kehittämistä edistää tänä vuonna päätetty ydinverkkokäytävien pohjoinen laajennus. Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävä jatkuu Suomessa Oulun ja Tornio-Haaparannan (Perämerenkaaren) kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan yhdistäen Suomen rautatieverkon ydinverkkokäytävään. Perämerenkaari on EU:ssa määritelty strategiseksi alueeksi. Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävä jatkuu Etelä-RuotsistaTukholmasta Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuu Jäämerelle Norjan Narvikin ydinsatamaan. Alueella edistetään Perämerenkaaren TEN-T ydinverkkokäytävän alueellisen tulevaisuusvision syntyä.
Pohjoisen ulottuvuuden parantaminen kytkee Euroopan aiempaa paremmin yhteen. Kuljetusvirrat pohjoisesta – Suomesta, Ruotsista ja Norjasta – mahdollistuvat Suomessa pääradan ja Rail Baltican kautta Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tämä luo lisäarvoa koko Euroopalle. Eurooppalainen kestävä kasvu perustuu muun muassa Euroopan luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja käyttöön. Pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen edesauttaa myös TEN-T-verkon mukauttamista siviili- ja sotilaskaksoiskäyttöön.
On tärkeää, että eurooppalainen TEN-T -verkko toimii luotettavasti ja ennakoitavasti myös Pohjois-Euroopassa. Laaja saavuttavuus luo kestävyyttä ja tehokkuutta. Pohjoismaiset erityispiirteet tulee ottaa huomioon, kuten pitkät etäisyydet ja ohuet liikenne- ja kuljetusvirrat. Ulkomaanliikenteen osalta myös ns. takamaayhteyksien palvelutason tulee olla liikenteen sujuvuutta edistävällä tasolla.
Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä on tarpeen. Rajatylittävien yhteyksien tarkastelussa tulee arvioida elinkeinoelämän muuttuneet tarpeet, liikennemäärät sekä liikenneverkon kehittämisessä tapahtuneet muutokset ja tarvittavat, yhteyksiä parantavat investoinnit. Vaikka yhteistyö maiden välillä on kehittynyt pitkälle, tilaa on edelleen raja-alueiden integraatiolle sekä alueellisesta että kansallisesta näkökulmasta katsottuna.
Tässä yhteydessä tulee myös selvittää rautatieliikennejärjestelmään liittyvien estevaikutusten asteittainen poistaminen. Eurooppalaisen raideleveyden jatkuminen Norjasta ja Ruotsista Suomeen Ouluun saakka kytkisi Pohjoisen kaivosteollisuuden, Perämerenkaaren suurteollisuuden ja Pohjoisen metsä- ja kemianteollisuuden samaan raideleveyteen. Sama raideleveys edesauttaisi myös matkustajaliikenneyhteyden kehittämisen välille Oulu-Luulaja.
SUOMEN PÄÄRATARYHMÄ