Poikittaissuuntainen Suomen kehärata parantamaan rautatieliikenteen kilpailukykyä
Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, jotka luovat paineen rautatieliikenteen merkittävälle kasvulle.
Nykytilassa Suomen rataverkko kuormittuu useilla yhteysväleillä. Kaupungistuminen on lisännyt henkilöliikennettä Suomen eri osien välillä voimakkaasti viime vuosina ja kasvu tulee jatkumaan. Jo nyt on nähtävissä rataosien kapasiteetin vajausta. Tämä tulee johtamaan myös tavarajunien palvelutason heikkenemiseen, mikä heikentää kansainvälisten yritysten logistista kilpailukykyä sekä ohjaa kuljetuksia entisestään tieverkolle. Samaan aikaan Suomessa on käyttämätöntä rataverkkoa, joka tarjoaa mahdollisuuden ratkaista em. ongelmia.
Rataverkko ja liikennemarkkinat ovat kytkennässä toisiinsa: ei toista ilman toista. Rataverkkoon panostaminen on välttämätöntä nykyisen liikenteen tehostamiseksi, mutta myös rautatiemarkkinoiden kehittämiseksi.
Suomen länsirannikolta itärajalle suuntautuvan poikittaisraideliikenteen kehittämisestä on juuri valmistunut selvitys (Suomen kehärata, WSP).
Suomen kehärata vastaa hallitusohjelman tavoitteisiin ja edistää teollisuuden ja logistiikkayritysten hiilineutraaliustavoitetta parantamalla rautatieliikenteen kilpailukykyä.
Kehärata Porista Parkanon ja Keski-Suomen kautta Parikkalaan
- vapauttaa tilaa henkilöliikenteen volyymin ja nopeuden kasvulle pääradalla sekä yhteysväleillä Vainikkala-Riihimäki-Tampere-Pori sekä Tampere-Jyväskylä
- tarjoaa Venäjän transitovirroille pohjoisemman reitin länsirannikolle vapauttaen kaikkein kuormitetuimpia yhteysvälejä Kaakkois-Suomessa ja pääradalla
- avaa metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden tavaravirroille uusia reittejä ja parantaa kuljetusten toimintavarmuutta
- mahdollistaa rautatiekuljetusten kasvun ja tiekuljetusten osittaisen siirtämisen juniin toimien vihreänä rahtiratana
- voidaan ratageometrian osalta toteuttaa tavaraliikennettä suosivaksi, jolloin tavaraliikennekaluston kuluminen voidaan minimoida.
Suomen kehäradan sijainti Suomea halkaisevana väylänä on erinomainen. Merkittävin puute on yhteysvälillä Pori-Parkano-Haapamäki. Radan käyttökuntoon laittaminen mahdollistaa kehäradan hyödyntämisen teollisuuden ja transitokuljetusten tarpeisiin.
Tutustu Suomen kehärata -selvitykseen täällä!
Lisätiedot:
Pirkanmaan liitto: Edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, p. 050 527 2129
Satakuntaliitto: Maakunta-asiamies Marika Luoma, p. 044 711 4321
Keski-Suomen liitto: Suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu, p. 040 591 5901