Pirkanmaan liitto esittää liikenne- ja viestintäministeriölle Suomen pääradan investointien nopeuttamista ja suunnitelmallisuuden lisäämistä
Pirkanmaan liitto on tänään lähettänyt liikenne- ja viestintäministeriölle kirjeen, jossa se painottaa nykyisen pääradan investointien nopeuttamista ja suunnitelmallisuuden lisäämistä.
Liitto korostaa kirjeessään ajankohtaisten liikennepoliittisten toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. Suomen tulee vahvasti kiinnittyä Euroopan laajuiseen TEN-T -verkkoon. Meillä tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoitusta kansallisiin infrahankkeisiin.
Pohjanmeri–Itämeri -ydinverkkokäytävään – yhteen verkon strategisesti merkittävimpään osioon – kuuluvalla Suomen pääradalla tulee kansallisesti toteuttaa vuoteen 2030 määritellyt tavoitteet.
Pirkanmaan liiton mielestä liikennepolitiikkamme on yhä hyvin pääkaupunkiseutupainotteista. Suomen pääradalle suunnitellut ja osin jo toteutuksessa olevat investoinnit pitää toteuttaa suunnitellussa aikataulussa riippumatta siitä, miten Suomi-rata oy:n suunnitelmat nopeasta Helsinki–Tampere -junayhteydestä etenevät.
Kirje kokonaisuudessaan on ohessa.
Euroopan laajuinen liikenneverkko on tärkeä Suomen saavutettavuudelle – Suomen päärataa kehitettävä systemaattisesti, vaikuttavasti ja vastuullisesti
Ajankohtaista
Heinäkuussa 2021 eduskunta hyväksyi ensimmäisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne12). Tammikuussa 2022 Väylävirasto julkisti osana Liikenne12 toimeenpanoa valtion väyläverkon investointiohjelman vuosille 2022–2029. Investointiohjelman rataverkon kehittämisen talouskehys on 1 260 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan Suomessa ovat meneillään normaalin suunnittelu- ja investointiohjelman ulkopuolella kolmen perustetun hankeyhtiön ratasuunnittelut. Niiden yhteenlaskettu suunnittelurahoitus on 304 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 155 miljoonaa euroa.
Väyläviraston investointiohjelma antaa vahvan kriittisiin liikennetarpeisiin perustuvan investointijärjestyksen poliittiseen päätöksentekoon. 1A-korissa ovat rataverkolla pääradan Helsinki/Pasila–Riihimäki 3. vaihe, jonka valtion rahoitustarve on 300,5 miljoonaa euroa, ja Tampereen henkilöratapihan investointi, jonka valtion rahoitustarve on 108 miljoonaa euroa. Korissa 1B on pääradan Helsinki–Tampere -peruskorjaus, jonka kokonaiskustannus tulee olemaan noin 900 miljoonaa euroa. Vuoteen 2032 ulottuvassa rahoitussuunnitelmassa on peruskorjauksen 360 miljoonan euron rahoitus pudotettu 300 miljoonaan euroon.
Investointiohjelman puutteena on pääradan Tampere–Oulu -yhteysvälin puuttuminen koreihin sijoitetuista kohteista. Ratayhteydellä on välityskykyongelmia erityisesti Tampere–Seinäjoki -välillä ja Oulun seudulla. Se puuttuu ohjelmasta, vaikka sen kehittämissuunnitteluun on jo osoitettu sekä kansallista että EU-rahoitusta.
EU-ohjelmakauden 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF2) astui voimaan 15.7.2021. Ensimmäinen CEF-liikenne työohjelma (2021–2023) hyväksyttiin 5.8.2021 ja ensimmäinen hankehaku käynnistyi syyskuussa ja päättyi tammikuussa 2022. 70 % CEF2-ohjelmakauden budjetista käytetään etupainotteisesti ensimmäisten kolmen vuoden aikana.
Valtio hakee CEF2-rahoitusta ensimmäisessä haussa 91,3 miljoonaa euroa. Tämä sisältää Suomen pääradan ja sen liityntäyhteyksien osalta Helsinki–Riihimäki 2. vaiheen rahoitusta 30,3 miljoonaa euroa, Tampereen ja Jyväskylän välisen junaliikenteen sujuvuuden parantamista 3,5 miljoonaa euroa ja Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnittelua 5 miljoonaa euroa. Lisäksi suomalaiset ei-valtiolliset toimijat hakevat rahoitusta useille hankkeille. Yksi niistä on Suomi-rata oy:n 8,65 miljoonan euron hakemus Lentoradan suunnitteluun välille Pasila – Helsinki-Vantaan lentoasema – Kerava.
14.12.2021 Euroopan komissio antoi ehdotuksensa uudeksi asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. TEN-T -asetuksen päivitys on parhaillaan käsittelyssä EU-jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa. Päivitettyjen suuntaviivojen pitäisi astua voimaan vuonna 2023.
Pirkanmaan kannanotto Suomen pääradan kehittämiskohteiden edistämisestä
Suomen tulee vahvasti kiinnittyä TEN-T -verkkoon. Meillä tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoitusta kansallisiin infrahankkeisiin.
Pohjanmeri-Itämeri -ydinverkkokäytävään – yhteen verkon strategisesti merkittävimpään osioon – kuuluvalla Suomen pääradalla tulee kansallisesti toteuttaa vuoteen 2030 määritellyt tavoitteet.
Raideinvestointien toteutuksen perustana tulee pitää pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, missä otetaan huomioon hankkeiden laaja kansallinen vaikuttavuus. Liikennepolitiikkamme on yhä hyvin pääkaupunkiseutupainotteista. Nopeiden raideyhteyksien hankeyhtiöpohjalta tehtävissä toimenpiteissä tulee muistaa, että nykyisessä vaiheessa yhtiöiden osakkaina olevat kunnat ovat sitoutuneet suunnitteluun, eivät investointeihin.
TEN-T-asetukseen on tulossa jako kolmeen kategoriaan: ydinverkko 2030, laajennettu ydinverkko 2040, kattava verkko 2050. Laajennetun ydinverkon hankkeet eivät saa mennä ydinverkkohankkeiden edelle. Suomen pääradalle suunnitellut ja osin jo toteutuksessa olevat investoinnit pitää toteuttaa suunnitellussa aikataulussa riippumatta siitä, miten Suomi-rata oy:n suunnitelmat nopeasta Helsinki-Tampere -junayhteydestä etenevät.
Edellä mainitun Helsinki–Riihimäki 2. vaiheen, jonka kokonaiskustannus on 273 miljoonaa euroa, investointiin on valtion rahoitusta osoitettu vasta 56,5 miljoonaa euroa. Jos EU-haun mukainen 30,3 miljoonaa euroa toteutuu, niin silti edelleen valtion lisärahoitusta tarvitaan 186,2 miljoonaa euroa.
Edellä olevaan perustuen esitämme liikenne- ja viestintäministeriölle, että
Liikenne12-suunnitelman, investointiohjelman, jo päätettyjen hankkeiden loppuunsaattamisen, MAL-sopimusten liikennekohteiden ja Väyläviraston suunnitteluohjelman kohteista sekä maan hallitusohjelman mukaisista tavoitteista, joihin sisältyvät myös ratahankeyhtiöt, ja Suomen CEF-rahoituskohteista pitää tehdä yhteinen kooste, jolloin kohteiden kokonaisvaltainen seuranta olisi paremmin mahdollista.
Edellä mainitut Suomen pääradan ja sen liityntäyhteyksien suunnittelut ja investoinnit tulee toteuttaa nykyisellä rataverkolla suunnitellusti.
Investointiohjelman päivityksessä pääradan peruskorjauksen rahoitus tulee nostaa aiemmalle tasolle. Lisäksi raideliikenteen investointirahoitusta tulee yleisesti korottaa merkittävästi, jotta TEN-T -verkon vaatimukset ja päätetty palvelutaso saavutetaan, ja jotta liikenteelle asetetut päästötavoitteet toteutuvat.
CEF2-rahoituskauden kansalliset hankehakusuunnitelmat täytyy tehdä yhteistyössä relevanttien toimijoiden kanssa, läpinäkyvästi ja systemaattisesti Liikenne 12 -suunnitelmaan ja investointiohjelmaan pohjautuen koko ohjelmakaudeksi.
Vuonna 2015 Helsinki–Vantaan lentoasemalle valmistui 770 miljoonaa euroa maksanut kehärata, mikä tarkoittaa, että raideyhteys Helsingistä lentoasemalle ei ole puuttuva yhteys (missing link), jolla perusteltaisiin Lentoradan tarpeen ensisijaisuutta kansallisessa kehittämisessä tai EU-rahoituksen hakemisessa.
Lisätietoja antavat:
Edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto, 050 527 2129, jouni.koskela(at)pirkanmaa.fi
EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto, 040 776 3446, hannele.raikkonen(at)tampere.fi