Päärataryhmä tekee hallitusohjelmatavoitteet – ”katse länteen ja pohjoiseen”
Jouni Koskela, Päärataryhmän sihteeri, Pirkanmaan liitto
Eduskuntavaalit pidetään tulevan vuoden huhtikuun alussa. Vaalituloksen selvittyä alkaa uuden hallituksen muodostamisen tunnustelu, jonka myötä jotkin puolueet löytävät toisensa sopivilla hallitusohjelmasisällöillä. Osa puolueista jää oppositioon joko omasta tahdostaan tai hallitusohjelman sisältöön sopeutumattomina.
Vaikka hallitusohjelmat ovat useita kymmeniä sivuja, jopa lähes kaksisataakin sivua, niin liikenne ei niissä yleensä nouse kovin suuriin otsikoihin. Eikä liikenneministerin salkkukaan ole niitä tavoitelluimpia. Jos sanoo pahasti, niin jakojäännössalkku.
Viimeisin puolueen puheenjohtaja liikenneministerinä on ollut Ole Norrback Esko Ahon hallituksessa 1991-1995. Ehkäpä juuri sen ansiosta, vaikka elettiin pahinta lama-aikaa, niin liikenteen määrärahat olivat hyvällä tasolla. 30 vuotta sitten muun muassa teitä päällystettiin Suomessa vuodessa noin 7000 kilometriä, kun nyt ollaan jäämässä alle 2000 kilometriin.
Tämä oli johdantoa siihen, että hallitusohjelmatavoitteita laaditaan ja esitetään jo nyt hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja monelta eri taholta nykyisille päättäjille ja valmistelijoille. Ja toki näin pitää tehdäkin, sillä ei niitä tavoitteita huhti-toukokuussa mistään tyhjiöstä oteta.
Päärataryhmä vahvistaa pääradan ja sen liityntäyhteyksien kehittämiseen tarkoitetut hallitusohjelmatavoitteet joulukuun puolivälissä. Niitä valmistelee päärataryhmän sisältä nimetty valmisteluryhmä, joka pyysi jokaisesta maakunnasta hallitusohjelmatavoitteet, jotka koskettavat Suomen päärataa ja sen liityntäyhteyksiä.
Kun niistä tekee otsikkoyhteenvedon, niin pääteema on ”katse länteen ja pohjoiseen” tai ”portti länteen”.
Kun vetää yhteen tavoitekokonaisuuksia, niin pinnalle nousevat (järjestys epämääräinen) suurinta hyötyä nopeasti tuottavat investointikohteet; välityskykyä lisäävät ja häiriöherkkyyttä vähentävät kohteet; solmupisteiden ja satamayhteyksien merkityksen korostaminen; viennin turvaaminen; EU:n CEF-rahoituksen parempi saaminen; ja tietenkin kansallisen rahoituksen lisääminen; maailmanpoliittisen tilanteen luomat huoltovarmuus, varautuminen ja sotilaallinen liikkuvuus ovat näkyvästi esillä; yhteydet yli rajan Ruotsiin ja Norjaan. Vähälle kannatukselle on jäänyt lentorata ja Suomi-rata.
Kun vielä ottaa esille jokaisen yksilöidyn investointi- ja kehittämiskohteen, niin lista on todella pitkä.
Tämä osoittaa sen, miten tärkeä on koko Suomelle päärata liityntäyhteyksineen, niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä.
Pääradan ja sen liityntäyhteyksien varren vaalipiireissä asuu noin 150 kansanedustajaa. Eiköhän laiteta toimeksi ensi vaalikaudella investointien nopeuttamiseen johtava päärataprojekti!