Päärata on valtasuoni maamme
Jouni Koskela, Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö, päärataryhmän sihteeri
Pääratasivuston blogivuosi on taas ollut anniltaan monipuolinen. Kirjoitusten sisältö osoittaa hyvin, että päärata on yhteinen asia. Voi sanoa, että tilannekuva on oivallisesti kirkastettu, mutta on olemassa jonkin verran yhteisen tilannekuvan ymmärryksen erilaisuutta.
Blogianalyysin pohjaksi on syytä kertoa kuluneen vuoden merkittävät tilannekuvaan vaikuttaneet seikat:
- Pääradasta tuli osa eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon ydinverkkokäytäviä: Pohjanmeri–Itämeri -korridorin pohjoinen ulottuvuus, joka tuo Ruotsin puolen käytävästatuslaajennuksen myötä merkittävän lisän Suomen, Ruotsin ja Norjan liikennepolitiikkaan.
- Suomessa hyväksyttiin 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sitä konkretisoimaan Väylävirasto teki 8-vuotisen investointiohjelman (joka tätä kirjoitettaessa 26.12.2021 on edelleen lausuntokäsittelyn jälkeen julkaisematta).
- Meneillään on TEN-T-asetuksen uudistamisprosessi ja EU-rahoituksen (CEF2) uuden kauden ensimmäinen hakukierros.
- Kansallisella rahoituksella etenee joitakin pääradan ja sen liityntäyhteyksien suunnittelu- ja investointikohteita, mutta vuonna 2022 ei ala yhtään uutta kehittämisinvestointia.
- Suomi-rata hankeyhtiö tekee esiselvitystä ja maastokäytävätutkimuksia välillä Helsinki–Tampere, mutta lentoradan osalta yhtiö hakee jo suunnitteluun EU-rahaa.
- Digirata-projekti etenee nyt suunnitellusti niin, että kaupallisena pilottina toteutuu ensin Tampere–Pori/Rauma -rata.
Pohjat ovat siis pitkät ja laajat. Maakunnat ja kaupungit ovat nostaneet esille perusteluja ja kohteita, jotka edesauttaisivat sekä omia alueita että pääradan kokonaisuutta. Selvä huoli on Suomen raideliikennepolitiikan toimenpiteiden viivyttelyn vuoksi, EU-rahoitushaun kunnianhimottomuuden vuoksi ja epäselvyyden vuoksi, jota aiheuttaa hankeyhtiöiden (Suomessa kolme) ja muun raidekehittämisen järjestys/suunnittelu/rahoitus/tilannetasapainotus.
Huolestuneet kysymykset, ”mikä tässä vielä kestää?”, ”missä lienee pysähdyksen syy?”, ovat mielestäni aivan aiheellisia.
Suurelle osalle, minullekin, on tilannekuvan ymmärryksen osalta edelleen epäselvää Suomi-radan, joka sisältää myös lentoradan (Pasila–Helsinki-Vantaan lentoasema–Kerava), vaikutus suunnitteluineen, rahoituksineen, aikataulutuksineen pääradan yleiseen kehittämiseen. Kehittämispainotus näyttää olevan Helsinki-keskeistä.
Naapurimaa Ruotsissa on nostettu laajennus pohjoiseen selvästi Suomea näkyvämmin ja paremmin esille. Siellä keskustellaan, miten maksimoidaan EU-saanto, miten nyt voidaan kehittää laajaa kokonaisuutta ja luopua ”pätkä sinne, pätkä tänne” -ajattelusta.
Uudenvuoden toivomuksena esitänkin Suomelle mallia Ruotsin ajattelusta, sillä ”Päärata on valtasuoni maamme”, aivan kuten Mikko Alatalo laulaa pääratalaulussa.
Hyvää Uutta Vuotta!