Päärata kaltaistensa joukkoon!
Pekka Hokkanen vt. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto
Maaliskuu toi mieluisia ja odotettuja uutisia, kun Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät sopuun uudesta Verkkojen Eurooppa (CEF2) -asetuksesta. Päärata nousee asetuksessa ansaitusti EU:n yhdeksän ydinverkkokäytävän joukkoon, eli saa korkeimman mahdollisen liikenneyhteysstatuksen Euroopassa. Euroopan unionin raideliikenteen teemavuosi käynnistyi tältä osin parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä meidän on syytä olla riemuissaan – hattua ilmaan!
Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa (Connecting Europe Facility, CEF) uudistettiin nyt osana EU:n seuraavaa, vuosien 2021–2027, pitkän aikavälin budjettikautta. CEF2 -uudistuksen yhteydessä Päärata kytkeytyy ydinverkkokäytävänä Pohjanmeri–Itämeri-ydinkäytävään, jonka laajentamista pohjoiseen Suomi ja päärataryhmä on pitkäjänteisesti edistänyt. Pohjanmeri–Itämeri-ydinkäytävä jatkuu nyt Baltiasta Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan, yhdistäen Suomen rautatieverkon tähän ydinkäytävään. Kytkeytymällä Rail Balticaan raideyhteytemme ovat kiinteämpi osa eurooppalaista raideliikennettä ja eurooppalainen saavutettavuutemme parempi. Suomen kannalta on siksi tärkeää, että uudessa CEF-asetuksessa kohdennetaan merkittävä määrä EU-rahoitusta Rail Baltican kehittämiseen – se on meidän raideväylämme Eurooppaan.
Mahdollisuus merkittävään CEF-rahoitukseen
Oleellista statuksessa ydinverkkokäytävänä on huomattavasti parantunut mahdollisuus saada jatkossa merkittävää EU-rahoitusta. Tähän on syytä Suomen nyt vahvasti sitoutua, ja varmistaa Päärata-kokonaisuuden suunnitteluvalmius ja kehittämispolun selkeä määrittely, mikä on CEF-rahoituksen ehtona. Lähes 34 miljardin euron CEF-rahoituksesta tulee seuraavien seitsemän vuoden aikana kotiuttaa Suomeen selvästi aiempaa suurempi potti, ja aivan erityisesti Pääradan keskeisiin kehittämistarpeisiin. Tässä onnistuminen edellyttää käsillä olevan momentumin tunnistamista ja kansallisen rahoituksen riittävää priorisointia pääratakokonaisuuden suunnitteluun, sillä kisa ydinverkkokäytävien välillä on kova. EU:ssa on vahva tahtotila panostaa tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen raideliikenteeseen ja Suomella on hyvät mahdollisuudet merkittävään rahoitukseen; nyt Suomen on oltava aktiivinen ja haettava CEF-rahoitusta ripeästi.
Laatuaan ensimmäinen, pian valmistuva valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tunnistaa hyvin samat tavoitteet. Liikenne 12-suunnitelmassa linjataan, että Verkkojen Eurooppa -välinettä hyödynnetään täysimääräisesti valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa. Suunnitelmassa nostetaan erityisesti päärata keskiöön toteamalla, että ”Pohjanmeren-Baltian ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan lisää tukikelpoisten ratahankkeiden määrää Suomessa, minkä vuoksi Suomi tavoittelee suurempaa CEF-saantoa kuin aikaisemmilla rahoituskausilla.”
Päärata on strateginen kokonaisuus
Liikenne 12 -suunnitelmassa todetaan, että Verkkojen Eurooppa -välineen seuraavan rahoituskauden (2021-2027) osalta pääpaino Suomen osalta on juurikin rahoituksen saamisessa ydinverkkokäytävien ratahankkeisiin ja niiden suunnitteluun Väyläviraston laatiman investointiohjelman perusteella. Rahoitusta haetaan ydinverkkokäytävillä sijaitseville hankkeille liikenneverkon strategissa tilannekuvassa tunnistetuilla yhteysväleillä.
Tältä osin on olennaista, että Päärata tunnistetaan strategisena raideyhteyskokonaisuutena, johon liittyy olennaisesti Pääradan keskeiset liitäntäyhteydet. Pääradan kehittäminen kokonaisuutena palvelee laajasti yhteyksiä eri puolelle Suomeen. Ydinverkkokäytävänä Päärata tulee nähdä ja tulkita riittävän laajana korridorina, joka sisältää keskeiset liitäntäyhteydet Jyväskylä-Tampere, Pori/Rauma-Tampere sekä Vaasa-Seinäjoki. Näillä yhteysväleillä on Päärata-kokonaisuuden kannalta relevantteja, raideliikennettä edistäviä kehittämistarpeita. Esimerkiksi Jyväskylä-Tampere -yhteysvälin kehittäminen on hyvässä suunnitteluvauhdissa, mikä mahdollistaa jatkossa myös CEF-rahoituksen hyödyntämisen yhteysvälin kehittämistoimissa.