Siirry pääsisältöön

Ajankohtaista

Uutinen
Julkaistu 7.4.2021

Päärata kaipaa isoja investointeja

Tuomas I. Lehtonen

Juna saapuu Tampereen asemalle.

Suomea etelä-pohjoissuunnassa halkova päärata on junaliikenteemme selkäranka. Radan kriittisistä peruskorjaus- ja kehittämishankkeista on päätettävä nopeasti, jotta rata tukee Suomen kilpailukykyä.

Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkönä toimivan Jouni Koskelan mukaan Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu–Tornio-välillä kulkeva päärata on kriittisen tärkeä väylä paitsi Suomelle myös koko EU:lle. Tämän osoittaa selvästi EU:n maaliskuussa pääradalle vahvistama Euroopan ydinverkkokäytävän status.

– Päärata liittää läntisen ja pohjoisen Suomen rataverkon osaksi Euroopan rataverkostoa. Tärkeydestään huolimatta päärata liityntäyhteyksineen uhkaa vanheta käsiin. Nyt sen suunnittelu- ja investointihankkeista on tehtävä pikaisia päätöksiä, muuten Suomi pysähtyy, Koskela pamauttaa.

Pääradan haasteet on havaittu ja kehittämistarpeista vuosille 2020–2050 on tehty kattavia selvityksiä. Tarvetta on etenkin Helsinki–Tampere-rataosuuden peruskorjaukselle ja lisäraiteille sekä Tampere–Parkano–Seinäjoki-kaksoisraiteen rakentamiselle. Ilman tätä kaksoisraiteen rakentamistakin Helsinki–Seinäjoki-välille on odottamassa noin 1,7 miljardin euron investoinnit. Investointipäätöksiä on tehty toistaiseksi vasta vähän.

Päärataan kuuluva Tampere–Seinäjoki-osuus valmistui 50 vuotta sitten. Parkanon oikoradaksi kutsuttu suora rataosuus lyhensi merkittävästi henkilö- ja tavaraliikenteen matka-aikoja.

Kaksoisraidetta tarvitaan

Sittemmin liikennemäärät ovat lisääntyneet olennaisesti. Kaksoisradan puuttumisen vuoksi Tampere-
Seinäjoki rataosuudesta on tullut pääradan pahin pullonkaula. Matka-ajat ja radan välityskyky kärsivät pysähdyksistä, joita vastaantulevien junien odottelu aiheuttaa.

– Kaksoisraiteen tarve on kriittisin Tampereen Lielahden ja Ylöjärven Lakialan välisellä osuudella. Lisäksi tarvitaan uusi sivuraide Vahojärven liikennepaikalle.

Kaksoisraiteen valmistuttua kokonaisuudessaan uudet junat voisivat kulkea Tampere–Seinäjoki-välillä 220–250 kilometriä tunnissa. Samalla tavara- ja matkustajaliikenteen turhat pysähdykset jäisivät pois. Kaukojunien ohella Tampereen lähijunat voisivat kulkea Ylöjärvelle ja Parkanoon asti, mikä helpottaisi työmatkaliikennettä. Kun liikenteen sujuvuus paranisi, teollisuusyritykset voisivat hyödyntää enemmän rautatiekuljetuksia.

– Pääradan investoinneilla kehitetään yhteyksiä kaikkialle Suomeen ja parannetaan samalla vientisatamiemme toimintaedellytyksiä. Rautatieyhteyksien kehittäminen tukisi myös siirtymistä kumipyöräkuljetuksista junakuljetuksiin, mikä puolestaan edistäisi Suomen ilmastotavoitteen toteutumista.

Koskela uskoo, että pääradalle myönnetty ydinverkkokäytävästatus, EU:n uuden rahoituskauden alkaminen ja EU:ssa meneillään oleva TEN-T-liikenneverkon uudistamistyö helpottavat rahoituksen saamista pääradan investointeihin. Pääradan investointien merkitys tulisi hänen mielestään huomioida myös Suomen valmisteilla olevassa, 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

– Suomen on haettava nyt EU-rahoitusta aktiivisesti. Lisäksi Eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon uudistamisessa Tampere ja Seinäjoki sekä Oulu on nostettava ydinverkon kaupunkisolmukohdiksi.

Parkanon asemasta on kasvanut tärkeä liikenteen solmukohta

Parkanon nykyinen rautatieasema valmistui tasan 50 vuotta sitten, samaan aikaan Parkanon oikoradan kanssa. Asemasta on kehittynyt neljää maakuntaa palveleva liikenteen solmukohta, josta pendelöidään Tampereelle ja Seinäjoelle sekä matkustetaan asioimaan Helsinkiin. Aseman vaikutusalueeseen kuuluvat muun muassa Pori, Virrat, Kauhajoki ja Ikaalinen.

– Aseman läheisyydessä on runsaasti pysäköintitilaa, joten monet paikoittavat tänne autonsa ja matkustavat junalla suuriin lähikaupunkeihin. Matka Tampereelle sekä Seinäjoelle kestää noin puoli tuntia ja Helsinkiin ennättää alle 2,5 tunnissa. Aseman vuotuinen matkustajamäärä on ollut pitkään kasvussa, ja ennen pandemiaa vuonna 2019 aseman matkustajamäärä oli noin 120 000. Asemallamme on myös tärkeä merkitys puutavarakuljetusten kannalta, Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma kertoo.

Parkanon kaupunki ja VR suunnittelevat parhaillaan aseman infrastruktuurin ja palveluiden kehittämistä vastaamaan paremmin käyttäjäkunnan tarpeita. Kehittämistyössä hyödynnetään Rambollin ja Waystepin selvitystä sekä uutta tarveselvitystä Tampere–Oulu-rataosuuden kehittämisestä.

– Tarkoituksenamme on parantaa paikoitusalueen saavutettavuutta ja toimivuutta sekä asemarakennuksen viihtyisyyttä ja palvelutasoa, Heiniluoma avaa.

Ohessa on pari linkkiä, Newspool-artikkelipankkiin, josta oma artikkelinne löytyy, sekä Issuu-sivustolle, jossa on esitelty koko julkaisu:”

Alkuperäinen artikkeli on luettavissa tämän linkin takaa.

Julkaisu, jossa alkuperäinen artikkeli ilmestyi, on luettavissa tämän linkin takaa.