Päärata 2060 -strategia julkaistu
Päämääränä on kaksiraiteinen kansainvälinen Päärata.
Ministeri Ranne avasi Päärataseminaarin
Päärata on kaikkien ratojen äiti. Näin sanoi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne Vanhalla Ylioppilastalolla 15.4.2026 avatessaan Päärata 2060 -seminaarin. Noin sadan kutsuvieraan tilaisuudessa julkaistiin saman niminen strategia, Päärata 2060. Strategian pääviesti on ytimekäs: Pääradasta on pitkäjänteisellä liikennepolitiikalla kehitettävä kaksiraiteinen, aidosti kansainvälinen liikennekäytävä.
Ministerin lisäksi seminaarissa puhuivat Päärataryhmän puheenjohtaja Ruut-Maaria Rissanen, meppi Merja Kyllönen, DG Moven edustaja Jan Steinkohl, kansanedustaja Jouni Ovaska ja SSAB:n Antti Kiilakoski. Tilaisuuden juonsi ratateemaan äärimmäisen hyvin soveltuva ääni: junien kuulutuksistakin tuttu Reidar Wasenius.
Itse strategian tilaisuudessa esitteli Rissanen. Muut puheenvuorot täydensivät mainiosti toisiaan: Kyllönen kehotti kunnianhimoiseen ja aktiiviseen edunvalvontaan, Steinkohl puhui eurooppalaisesta kokonaiskuvasta ja Ovaska korosti Pääradan keskeisyyttä osana kokonaisuutta. SSAB:n Kiilakoski toi loppuun vielä konkretiaa elinkeinoelämästä: 50 % SSAB:n terästuotannosta kulkee Pääradan kautta, ja jo kahden päivittäisen kelajunan viivästyminen Raahesta aiheuttaa koko Hämeenlinnan tehtaan pysähtymisen.
Päämääränä kaksiraiteinen kansainvälinen Päärata
Päärata 2060 -strategia on kuukausien yhteistyön ja laajan osallistamisen tulos. Syksyllä 2025 järjestettiin noin sadan hengen työpaja ja alkutalven 2025–2026 pidimme auki kyselyä, joka keräsi 240 vastausta. Tätä aineistoa täydensivät erilaiset alueelliset keskustelut, ja materiaalin määrästä uhkasi muodostua positiivinen ongelma. Alkuvuodesta 2026 aineistosta kiteytettiin ne ydinviestit, jotka nyt muodostavat Päärata 2060 -julkaisun.
Yhdentoista sisältösivun ja yhdeksän liitesivun sisältö on tiukan priorisoinnin ja ydinviestien määrittämisen tulos:
- Päärata liikuttaa koko Suomea. 70 % suomalaisista asuu sen vaikutusalueella, ja erilaisilla kasvun ja elinvoiman mittareilla Pääradan rooli vaihtelee välillä 75–90 %.
- Päärata on olemassa oleva kansainvälinen liikennekäytävä: se on osa TEN-T-ydinverkkoa, kuuluu kahteen TEN-T-ydinkäytävään ja on jo nyt rajat ylittävä yhteys.
- Kotimaisen Pääradan kehittämisessä on oltava selkeä pitkän aikavälin tähtäin. Selkeä tavoite on koko pituudeltaan kaksiraiteinen, Helsinki–Tampere -välillä kolmeraiteinen rata.
- Rataverkkoa on täydennettävä Lentoradalla ja Tampereen läntisellä oikoradalla. Eurooppalaisen raideleveyden toteutus on aloitettava pohjoisesta ainakin Ouluun ja Rovaniemelle asti.
- Pääradan kehittäminen tapahtuu priorisoidusti vaiheittain, mutta tahtia on kiristettävä. Raiteiden rakentaminen kymmenen kilometrin pätkissä ei ole kunnianhimoista liikennepolitiikkaa.
- Päärata on verkosto: toimiakseen ja ollakseen koko Suomen selkäranka se tarvitsee toimivat liityntäradat.
- Pääradan voi voi kehittää kansainväliseksi liikennekäytäväksi pohjoisesta, lännestä ja etelästä. Eri hankkeet vastaavat eri tarpeisiin. Tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen viesti ja tahtotila siitä, miten Suomi kytketään kiinteäksi osaksi Eurooppaa.
- Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta saavutettavissa pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella liikennepolitiikalla. Pääradan on perusteltua muodostua valtakunnalliseksi jatkuvaksi kärkihankkeeksi.
Suomessa on liian vähän pitkän aikajänteen liikennestrategioita
Strategian vahvuus on sen moniäänisyys ja pitkäjänteisyys. Sen sisältö tukee hieman eri painotuksilla alueiden tavoitteita Uudeltamaalta Lappiin. Myös palaute on ollut positiivista: Suomessa koetaan olevan liian vähän aidosti pitkäjänteisiä visiotöitä liikennejärjestelmän kehittämisestä. Päärata 2060 täydentää tätä katvealuetta ja kaipaa kyllä myös lisää saman lentokorkeuden seuralaisia.
Mitä seuraavaksi? Ainakin strategiaan tukeutuvaa vaikuttamistyötä ja teeman esillä pitämistä. Edessä on tärkeä vuosi ennen eduskuntavaaleja.
Strategia liitemateriaaleineen on ladattavissa ”Materiaaleja” -osiosta.