Päärata on meidän kaikkien yhteinen asia
Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja
Suomen ensimmäinen henkilöliikenteen rautatie rakennettiin Hämeenlinnan ja Helsingin välille vuosina 1858-1852. Raideyhteydet piristivät jo tuolloin paikallista elinvoimaa. Se näkyi myös vesiliikenteen piristymisenä, hoidettiinhan liikenne pohjoiseen ennen rautatien valmistumista vesitse, hyödyntäen Vanajaveden reitistöä. Hämeenlinna oli Helsingistä pohjoiseen suuntautuneen rautatien päätepiste vuoteen 1876 saakka, jolloin valmistui rautatie Tampereelle.
Rautateiden merkitys havaittiin lähes välittömästi ja uusien rautateiden rakentaminen onkin ollut asia, joka on ollut jatkuvasti esillä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hämeenlinnassa ja seudullisesti aikojen saatossa on esiin nostettu mm. Pääradan ja Savon radan yhdistävä rata ja ns. Hämeenlinnan-Jyväskylän-Haapajärven rata. Jälkimmäiselle perustettiin oma toimikunta 1923, mutta asia kuitenkin kaatui, yhtenä syynä erimielisyydet ratalinjauksesta.
Pääradalla on ollut ja on edelleen suuri merkitys kaupungin, seudun ja koko maakunnan kannalta, koko Suomea unohtamatta. Erityisesti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -yhteys palvelee paitsi henkilö – mutta myös tavaraliikennettä. Kyseisen kasvukäytävän vaikutusalueella syntyy 50% Suomen BKT:sta, vaikutusalueella on 50 % Suomen kaikista yrityksistä ja väestön keskittyminen vaikutusalueelle jatkuu vahvana. Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla ja se siirtyy nykykehityksen mukaisesti 750 m vuodessa etelä-lounaissuuntaan. Se osaltaan lisää painetta juuri kyseisen yhteysvälin edelleen kehittämistä.
Pääradalla ja sen kehittämisellä on suuri merkitys koko Suomelle ja aina pohjoiseen asti. Paitsi että matkustajamäärät kasvavat ihmisten liikkumisen johdosta ja pendelöinti lisääntyy, myös tavaraliikenteen kapasiteettia on kyettävä nostamaan. Nykypäivänä useat suomalaiset valitsevat ensin asuinpaikkansa ja nopeat ja työnteon mahdollistavat liikennevälineet väistämättä tarkoittavat sitä, että raideliikenteen merkitys kasvaa. Pääradan kaupungit ovat tässä kehityksessä selkeästi muuttovoittajia. Hämeenlinnan kaupungin teettämissä ja muissa riippumattomissa tutkimuksissa muuttajien tärkeimpinä päätöskriteereinä pidetään kaupungin saavutettavuutta, turvallisuutta ja palveluiden tasoa.
Suomi on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteisiin ja sen mukaisesti myös kunnat ja kaupungit. Hämeenlinnan kaupungin osalta hiilidioksidipäästöistä 24 % tulee liikenteestä, johon kaupunki osaltaan kykenee vaikuttamaan kaavoitukseen ja joukkoliikenteeseen panostamalla. Kävelyyn ja pyöräilyyn panostaminen on perusteltua, mutta isot vaikutukset tulevat kulkumuodon valinnalla. Päästöjen vähentäminen investoimalla Päärataan – kapasiteetin lisääminen, radan korjaaminen ja nopeustason nostaminen mahdollistavat henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen houkuttelevuuden noston ja sitä kautta raideliikenteen käyttö lisääntyy.
Hämeenlinnan kaupunki näkee koko Suomen elinvoiman kannalta Päärataan kohdistuvien investointien olevan vaikuttavin tapa saada kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka satavat meidän kaikkien laariin. Nykyisen pääradan linjauksen hyödyntäminen investoinneissa on nopein ja vaikuttavin tapa päästä tavoitteisiin ja mahdollisimman nopeasti. Suomirata Oy:n muodostamisessa Hämeenlinnan kaupunki on ollut alusta alkaen mukana ja sitoutunut suunnitteluvaiheeseen. Varsinainen investointi tulee kuitenkin toteuttaa muulla kuin kuntien ja kaupunkien rahoituksella. Ratkaisevaa on ratalinjaus, toivottavasti valinnassa ei viivytellä ja näin ollen hukata aikaa, jolloin myös EU rahoitusta ei saada.
Päärata on meidän kaikkien yhteinen asia. Toivon että pääsemme mahdollisimman nopeasti investoinneissa liikkeelle, mitä pitempään selvitykset ja suunnitelmat kestävät sitä varmemmin tiimalasi tyhjenee.