Mistä rahoitus pääradan ja muun raideliikenteen kehittämiseen?
Mikko Nurminen, kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja, Tampereen kaupunki
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos tai Suomen kestävän kasvun ohjelma eivät anna vastauksia.
Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseutu ovat vahvasti sitoutuneet raideliikenteeseen ja sen kehittämiseen. Tämä näkyy sekä Tampereen että kaupunkiseudun strategioissa.
Syksyllä 2020 allekirjoitetussa MAL-sopimuksessa todetaan, että kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää kehitetään raidepainotteiseksi. Käytännössä kyse on sekä raitioliikenteen että lahijunaliikenteen kehittämisestä. Raitiotien osalta Hervannan ja keskustan välinen osa 1 avataan liikenteelle 2021. Kaupungin länsiosiin Lentävänniemeen ja Hiedanrantaan suuntaavan osan 2 rakentamisesta kaupunginvaltuusto teki päätöksen lokakuussa 2020. Samassa yhteydessä päätettiin tulevien linjojen sijainneista Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin. Myös Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan valtuustot hyväksyivät linjaukset loka-marraskuussa 2020. Jatkosuunnitteluun edetään ensimmäisenä Pirkkala-Koilliskeskus-linjalla jo vuonna 2021.
Lähijunaliikenteen kehittäminen on raidepohjainen joukkoliikenneratkaisu Nokian, Lempäälän ja Oriveden suunnissa. MAL-sopimuksen mukaisesti käynnissä olevaa lähijunaliikenteen pilottia jatketaan ja lähijuna-asemia tai niiden parannuksia toteutetaan yhteistyössä Tampereen Tesomalle, Lempäälään, Nokialle ja Orivedelle. Pitkän tähtäimen lähijunaliikenteen kehittämiseen on sovittu tehtävän yhteinen selvitys, joka työ on alkamassa heti vuoden 2021 alussa.
MAL-sopimukseen on myös kirjattu, että valtio ja kunnat jatkavat Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden (Suomi-rata) suunnittelua osana hankeyhtiöyhteistyötä. Edelleen sopimuksen mukaisesti Tampere ja valtio jatkavat yhteistyössä Tampereen asemakeskuksen ja henkilöratapihakokonaisuuden valmistelua. Suomi-rata hankeyhtiön perustamisasiakirjat on allekirjoitettu joulukuun alussa 2020. Asemakeskuksen ja henkilöratapihan ensimmäinen toteuttamissopimus on etenemässä päätöksentekoon heti vuoden 2021 alussa. Asemakeskus ja henkilöratapiha ovat solmupiste raitiotie ja junaliikenteelle. Myös muut liikennemuodot yhdistyvät hankkeessa ja luovat edellytyksiä liikenteen matkaketjuille ja digitalisaation edistämiselle liikenteessä.
Tampereen kaupunkiseudun kunnat määrittivät MAL-sopimuksen myös keskeiset prioriteetit valtakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön. Ensimmäisenä kokonaisuutena mainitaan pääradan kehittäminen sisältäen seudun lähijunaliikennettä tukevat raideratkaisut. Myös edellä mainitut henkilöratapihahanke ja Suomi-rata-hankeyhtiö ovat prioriteettilistalla.
Marraskuun aikana julkaistiin niin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos kuin Suomen kestävän kasvun ohjelma. Ensin julkaistun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kolme tavoitetta: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus ovat erinomaiset. Sama koskee tavoitteita tukevia strategisia linjauksia. Huoli koskee suunnitelman toimenpideohjelmaa. Suunnitelmaluonnoksen mukaisesti liikenneverkkojen kehittämisen investointitarpeet ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva rahoitus. Ohjelman mukaisesti kehittämistoimissa raideliikenteen osuus on hieman yli 50%. Keskimääräisen vuosittaisen tason ollessa n. 500 milj. euroa olisi raideliikenteen kehittämistoimiin osoitettavissa n. 250 milj.euroa/vuosi. Rahoituksella tulisi hoitaa sekä valtakunnallisen rataverkon kehittämistoimet että kaupunkiseutujen raidehankkeet. Pääradan välityskyvyn kannalta haastavimmat välit Helsinki–Tampere ja Ylivieska–Oulu on nostettu erikseen. Ohjelmassa varattu rahoitus ei siis riitä kaikille tarvittaville kehittämistoimille. Ratkaisut rahoituksen kohdentamiseen tehdään erillisellä investointiohjelmalla, joka laaditaan 6–8 vuodeksi. Tällä hetkellä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
Suomen kestävän kasvun ohjelma rahoitetaan EU:n elpymispaketin tuomalla rahoituksella vuosina 2021–2023 (keskeisenä osana elpymis- ja palautumistukiväline Recovery and Resilience Facility, RRF). Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksessa paketti nähtiin mahdolliseksi liikennehankkeiden rahoitukseen. Kestävän kasvun ohjelman selonteossa raide- tai muita liikennehankkeita ei kuitenkaan pidetä mahdollisina rahoituksen kohteena.
Tampereen kaupunki ja kaupunkiseutu ovat tehneet omat panostuksena raideliikenteeseen. Iso kysymys on: Mistä saadaan Suomen kilpailukyvylle välttämättömään pääradan kehittämiseen investointirahaa?