Mennään vihreällä junalla!
Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto
Yli puolet teollisuusmaiden ilmaan vapautuvista päästöistä johtuu liikenteestä. Liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää niin ihmisten kuin tavaran kuljetuksista aiheutuneiden päästöjen minimoimista kehittämällä uusia innovaatioita ja hyödyntämällä jo olemassa olevia. Eri kuljetusmuodoilla on myös negatiivisia vaikutuksia, kuten terveysvaikutukset ihmiseen, maaperän happamoituminen ja vesistöjen rehevöityminen.
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvihuonekaasujen vähentämisen mahdollisuus on tieliikenteessä.
Kuljetusmuodon valinnalla on mahdollisuus tehdä valintoja puhtaamman ilmaston puolesta. Junaliikenteestä on mahdollista saada aikaan ekologisesti järkevä vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvalle maantieliikenteelle. Junien käyttäminen yksityisautoilun sijasta on päästöjen kannalta hyvä ekologinen ratkaisu. Mennään siis junalla!
Raideliikenne yhteiskunnallisena sijoituksena
Raideliikenteen hyötyjä ovat kustannustehokkuus, nopeus erityisesti pitkillä matkoilla, ympäristöystävällisyys, vähäiset mahdollisuudet tavaran vahingoittumiselle ja rautatiekuljetusten soveltuvuus isojenkin tavaraerien kuljetukseen.
On raideliikenteellä haittojakin. Maassamme rautatieverkkoja on vain rajallisesti saatavilla. Usein myös aikataulut ovat pitämättömiä ja kuljetukset alttiita sään vaihteluille.
On hyvä muistaa, että raideliikenne on markkinaehtoista julkista palvelua. Tavaraliikenne sekä ratojen rakentaminen ja kunnossapito ovat sen sijaan vapaasti kilpailtua toimintaa. Matkustajaliikenteessä valtiolla ja VR:llä on yksinoikeussopimus, jolla varmistetaan matkustajaliikenteen toimivuus koko maassa eli niillä rataosilla, joilla se ei muuten olisi taloudellisesti kannattavaa.
Suomessa rautateitse kuljetetaan erityisesti metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden raaka-aineita valtavan massan ja säännöllisten aikataulujen vuoksi. Maan johtaviin vientisatamiin kuuluvaan Kokkolan satamaan jatkokuljetusta varten suuntautuvat raaka-ainekuljetukset kulkevat yleisemmin rautateitse, sillä yhteydet Kokkolan satamaan esimerkiksi Venäjän markkinoilta ovat hyvät, ja pienikatteisille tuotteille vaaditaan mahdollisimman kustannustehokas kuljetusratkaisu. Ei siis ihme, että Venäjän materiaalikuljetusten vientisatamaksi on valikoitunut juuri Kokkola.
Pääradan kehittäminen vaatii investointipäätöksiä ja rahoituksia
Poikittaisraideliikenteen ja erityisesti pääradan vetokyvyn lisääminen edellyttää kehittämistä. Haasteena ovat raideliikenteen merkittävät investointikustannukset. Raideinvestointien määrä kasvattaa se, että rautateille kohdistuu merkittäviä nopeuttamisen ja turvallisuuden kehittämistarpeita. Pääradalla palvelutaso nopeuden osalta tulee saada 250 km/h, mikä edellyttää vaarallisten tasoristeyksien poistamista ja turvallisuuslaitteiden uusimista. Raideliikenteen kehittämisessä onkin tarve siirtyä pitkäjänteisempään ja suunnitelmallisempaan kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä henkilöliikenteen nopeutuminen on turvattava ja hitaammalle tavaraliikenteelle on löydettävä vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja aikatauluja, poissa pääradan henkilöliikenteen ruuhkatunneilta.
Toimiva ja tehokas junaliikenne pääradalla on keskeinen osa Suomen saavutettavuutta. Pääradan kehittäminen pääkaupungista Tampereen, Seinäjoen ja Kokkolan kautta Ouluun ja Tornioon on turvattava. Tämä edellyttää yhteistä kehittämiseen perustuvaa tahtotilaa, jossa koko Suomen on oltava mukana.
Toivotan Rauhaisaa Joulun aikaa ja leppoisia junakilometrejä pääradan vihreissä junissa!