Katseet kääntyvät Pohjoiseen – Pohjoisen raidehankkeet varmistavat Suomen kasvua ja turvallisuutta
Seppo Määttä, Oulun kaupunginjohtaja
Vuoden 2023 keväällä toteutunut Suomen Nato-jäsenyys muutti merkittävästi Oulun ja koko Pohjoisen Suomen geopoliittista asemaa. Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa on ravisuttanut maailmanjärjestystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomi on nyt Naton itäinen raja ja Pohjois-Suomella on merkittävä rooli pohjoisen alueen puolustajana.
Petteri Orpon hallitus on noteerannut pohjoisen Suomen kasvaneen strategisen merkityksen. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustetaan työryhmä valmistelemaan Pohjoista ohjelmaa. Sen tarkoituksena on parantaa liikenneyhteyksiä, tukea puhtaan siirtymän tavoitteita ja luoda edellytyksiä Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Oulun kaupungilla on ollut merkittävä rooli hallitusohjelmakirjauksen syntymiseen yhdessä Pohjoisen kuntien, maakuntaliittojen, oppilaitosten ja kauppakamareiden kanssa.
Pohjoisen kasvun mahdollisuudet luovat aivan uudenlaiset lähtökohdat Suomen menestykselle. Pelkästään Pohjoisen investoinnit ovat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 76 miljardia euroa. Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen investoinnit ovat kokonaisuudessaan 187 miljardia. Nämä mittavat investoinnit on osattava hyödyntää ja varmistettava niiden toteutuminen tukemalla väyläverkon investointeja Pohjoiseen.
Hallitus on päättänyt toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen 4 miljardin euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä vuosikymmeniksi eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Juuri nyt onkin aika luoda edellytyksiä kasvulle ja turvallisuudelle sekä hyödyntää paremmin Suomen maa- ja raideyhteyttä länteen kasvun ja turvallisuuden näkökulmasta.
Hallituksen talousarvioesityksessä pääratakokonaisuutta edistetään valtuuksin, siten että Helsinki–Riihimäki kapasiteetin lisääminen 2. ja 3. vaihe -hankkeiden limittämiseen osoitetaan 110 miljoonaa euroa, yhteisrahoitteiseen Tampereen henkilöratapiha -hankkeeseen osoitetaan 163 miljoonaa euroa ja Tornio–Kolari-radan sähköistyksen suunnitteluun osoitetaan 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus nosti kiireellisesti edistettäviin suunnittelukohteisiin mm. Liminka-Oulu-kaksoisraiteen toteutuksen pääradalla, niin että päätös toteutuksesta tehtäisiin vuonna 2025. Erityisesti Liminka-Oulu-kaksoisraiteen ja Oulun henkilöratapihahankkeen toteuttaminen ovat koko Pohjois-Suomen tärkeimmät logistiikkahankkeet, jotka tulee toteuttaa pikaisesti. Näillä luodaan edellytyksiä työvoiman liikkuvuuteen ja elinkeinoelämän kasvuun, jota Suomi tarvitsee entistä enemmän.
Katseet, raiteet kääntyvät nyt Pohjoiseen.