Kasvua ja elinvoimaa raiteilta
Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginjohtaja
Monien vaiheiden, ratalinjausvaihtoehtojen ja rakennusvuosien jälkeen ensimmäinen juna saapui Jyväskylään syksyllä 1896. Vuotta myöhemmin kaupungissa juhlittiin ensimmäisen rautatieaseman vihkiäisiä. Rautatien tulolla oli hyvin merkittävä vaikutus kaupungin väestön, elinkeinoelämän ja kaupunkirakenteen kehitykselle. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana Jyväskylän rautatieaseman kautta kulki 40.000 matkustajaa, joka toi elämää silloiseen 3.000 asukkaan kaupunkiin. Rautatien myötä Jyväskylän kaupallinen painopiste siirtyi nopeasti asemakadulle ja tavarakuljetukset höyrylaivoista rautateille. Rautatien tulo oli kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle merkittävä mullistus luoden kasvun ja elinvoiman edellytykset Jyväskylään ja koko Keski-Suomen maakuntaan.
Tuohon aikaan kaupungin strategiassa tai edunvalvontasuunnitelmassa tuskin oli kirjauksia saavutettavuuden merkityksestä kaupungin elinvoimalle. Ilmiö oli kuitenkin yhtä tuttu kuin se on tänä päivänäkin. Nykyisen yli 140.000 asukkaan Jyväskylän kaupungin kasvun ja elinvoiman edellytys on nyt ja tulevaisuudessa monipuolinen ja toimiva liikennejärjestelmä, jonka yksi olennainen osa on rautatieverkko. Rautatiet sitovat Suomen kasvualueet yhteen ja mahdollistavat elinkeinoelämän tavarakuljetukset maailmanmarkkinoille. Ratayhteydet eivät ole Keski-Suomelle vain henkilöliikennekysymys, vaan niillä on myös maakunnan sijainnin vuoksi hyvin merkittävä elinkeinopoliittinen merkitys.
Jyväskylän kaupungin tavoitteena on tunnin junayhteys Tampereelle ja edelleen tunnin juna Helsinkiin. Jotta ihmiset käyttäisivät muiden kulkutapojen sijaan enemmän raideliikennettä, se edellyttää nopeita ja toimintavarmoja yhteyksiä. Tämä puolestaan vaatii jatkuvia investointeja rataverkkoon. Nykyisen Jyväskylä-Tampere-Helsinki ratayhteyden pullonkaulana on kapasiteetin puute ja häiriöherkkyys. Siitäkin huolimatta Jyväskylän ja Tampereen välisen rataosuuden matkustajamäärien kasvu on ollut yksi Suomen voimakkaimmista.
Jyväskylän kaupunki on aktiivisesti osallistunut pääradan kehittämiseen mm. lähtemällä osakkaaksi Suomi-Rata hankeyhtiöön. Hankeyhtiön tehtävänä on Helsingin ja Tampereen välisen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Edelleen Jyväskylän ja Tampereen välisen rataosuuden kehittämiseen valtio on osoittanut 18 miljoonan euron suunnitteluvaltuuden ja syksyn budjettiriihessä 19,0 miljoonan euron valtuuden. Suunnittelussa täsmennetään investoinnin toteutus, kustannukset ja aikataulu. Investoinnin toteuttamisesta kaupunki käy neuvotteluja valtion kanssa osana MAL-sopimusneuvotteluja. Jyväskylän seutukunta kasvavana kaupunkiseutuna ja valtakunnallisena liikenteen solmukohtana tulee jatkossa olemaan yksi MAL-kaupunkiseuduista.
Vaikka Jyväskylä on mukana perustetussa Suomi-Rata hankeyhtiössä, niin Suomeen ei pidä luoda pysyvää käytäntöä, joka edellyttää kuntien osallistumista valtakunnallisen liikenneinfran rahoittamiseen. Valtion omistama rataverkko on kansallinen kysymys ja sen kehittämisen tulee perustua yhteiskunnalliseen vaikutusarvioon. Valtion tulee osoittaa riittävä budjettirahoitus valtakunnallisen liikenneinfran ylläpitoon ja kehittämiseen Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Kaupunkien vastuulla on taas kehittää oman alueensa sisäistä liikennejärjestelmää osana valtakunnallisia tavoitteita.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on kannatettava uudistus. Erityisesti harvaan asutussa Suomessa liikennepolitiikkaa ja siihen liittyvää alueiden käyttöä tulee suunnitella pitkäjänteisesti. Kaiken kaikkiaan suunnitteluvalmiutta on nostettava liikenneinvestointien käynnistämiseksi ja EU:n rahoituksen maksimaaliseksi hyödyntämiseksi. Päivän päätteeksi päärataväyläverkon kehittämisen osalta ydinkysymys kiteytyy siihen, kuinka paljon valtio on valmis osoittamaan siihen rahoitusta. Juuri nyt olisi oikea aika investoida.