Kaksilla raiteilla
Heli Seppelvirta, vt. maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto
Pääratamme, tämä rakkaan isänmaan tärkein rataverkon osa, kätkee monia tarinoita varrelleen. Eipä tuo ihme ole, sillä radanvarren tiheä asutus suorastaan kannustaa helppoon liikkumiseen ja hyppäämään junaan. Näinä pandemian aikoina tosin innokkaimmatkin matkustajat kärsivät hankalista junavuoroista tai pikemmin vuorojen puutteesta. Toivomme tähän yhteisesti muutosta, jahka palaamme normaaliin. Finnairin slogania mukaillen Helsingistä pitää päästä myös junalla ”yöksi kotiin”.
Junassa on mukava matkustaa, kunhan se kulkee eteenpäin. Näin ei valitettavasti tällä hetkellä ole köröteltäessä Tampereelta kohti lakeuksia. Pakollinen pysähdys tapahtuu lähes jokaisella matkalla välillä Tampere−Seinäjoki. Osuudella on yksiraiteista rataa noin 140 km, ja kyseessä on pääradan vilkkain yksiraiteinen osuus. Normaaliaikoina kyseisellä välillä matkustaa huikeat 2,2 miljoonaa matkustajaa vuodessa. On sanomattakin selvää, että rataosuus vaikuttaa koko Suomen rautatieliikenteeseen.
Huudamme Etelä-Pohjanmaalta kaksia raiteita radan välityskyvyn parantamiseksi. Se on vaatimaton tavoite sen rinnalla, mitä meidän pitäisi ihan oikeasti tavoitella.
Mitäpä siis, jos emme tyytyisi toistelemaan jo näitä tutuiksi tulleita vakiotavoitteita, vaan pääradasta kehitettäisiin ihan oikeasti Suomen suurnopeusrata. Suurnopeusradalla välillä Seinäjoki−Tampere−Helsinki mentäisiin ja kovaa: 250 km/h:n vauhdilla matka taittuisi puolessatoista tunnissa. Tällöin voitaisiin puhua todellisesta Suomen kasvukäytävästä ja aivan uudella tavoin visioida elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvua, joka hyödyttäisi koko Suomea. Aloitetaan suurnopeusradan rakentaminen väliltä Seinäjoki−Tampere, mikä olisi helposti toteutettavissa.
Ihmisten tarinoita syntyy junassa ja radan varrella. Jos ei ihan suurnopeusrataa laiteta tuotantoon, niin vähintäänkin kahdet raiteet Seinäjoelta etelään. Sen ansaitsevat ihmiset radan varrella.
