Siirry pääsisältöön

Ajankohtaista

Blogi
Julkaistu 5.3.2021

Kaikki väylät vievät Ouluun

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja

Pohjois-Suomessa on toteutumassa yhteensä noin 14 miljardin euron arvoisia uusia, luonnonvaroihin perustuvia teollisuuden investointeja. Merkittävimmät niistä ovat Stora Enson pakkauskartonkitehdas Oulussa, Metsä Fibren biotuotetehdas Kemissä, Boreal Biorefin biosellutehdas Kemijärvellä, KaiCell Fibersin biotuotetehdas Paltamossa ja SSAB:n hiilivapaa teräksen tuotanto Raahessa. Nämä teollisuuden investoinnit edellyttävät myös investointeja pohjoisen väylille eli päärataan, satamiin ja tieverkkoon.

Liminka-Oulu-kaksoisraiteen suunnittelu ja rakentaminen on erittäin tärkeää Pohjois-Suomen kasvavan tavara- ja henkilöliikenteen ja kestävän logistiikan kannalta. Pääradan Ylivieska-Oulu-väli on toiseksi merkittävin tavaraliikenteen rataosuus Suomessa ja henkilöliikenteen osalta se palvelee yli miljoona matkustajaa vuodessa. Väylän viime vuona laatimassa pääradan tarveselvityksessä välille Tampere-Oulu todetaan, että pääradan merkittävimmät välityskykypuutteet ovat rataosuudella Ylivieska–Oulu ja radan kunnon osalta suurimmat ongelmat ovat tärinäongelmat välillä Liminka-Oulu. Väylä on käynnistämässä pääradan Tampere-Oulu-välin yleissuunnittelun, joten suunnittelu on aloitettava Ylivieska-Oulu-osuudelta ja siitä ensisijaisesti väliltä Liminka-Oulu.

Yhdistettyjen kuljetusten terminaali on Oulussa valmiina, mutta vajaalla käytöllä. Raide- ja maantieliikenteen yhdistävillä kuljetuksilla on merkittävä vaikutus Suomen päästötavoitteiden saavuttamiseen. Yhdistettyjen kuljetusten käynnistäminen edellyttää Liminka–Oulu-kaksoisraiteen suunnittelemista ja rakentamista, lastauspaikkainvestointia pääkaupunkiseudulle ja pääradan parantamista muilla sen ruuhkaisilla osuuksilla.

Oulun seudun MAL-sopimuksen mukaisesti seudulle laaditaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva 2030+. Kehityskuvassa selvitetään muun muassa alueellisen junaliikenteen käynnistämisen edellytykset ja vaikutukset yhteistyössä Väylän kanssa. Liminka-Oulu-kaksoisraide on välttämätön myös alueellisen junaliikenteen sujuvuuden ja häiriöttömyyden varmistamiseksi.

Maakunnallisten matkaketjujen kannalta pääradan ja nopeampien junayhteyksien kehittäminen on välttämätöntä. Raideliikenteen kehittäminen edellyttää asemapalvelujen parantamista ja valtion osallistumista niiden toteuttamiseen. Oulun asemakeskus on merkittävä alueellinen henkilöliikenteen terminaali ja sen asemapalvelujen laatua tulee parantaa käynnissä olevien kiinteistökehityshankkeiden yhteydessä. Oulun asemakeskuksen toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä Oulun kaupungin, Senaatin Asema-alueet Oy:n, Väylän ja VR:n välillä.

Oulun kaupunkiseudun rooli on tärkeä Perämerenkaaren liikenneverkon kehittämisessä ja TEN-T-ydinverkkokäytävän uudistumisessa. Lisäksi yhteydet Pohjois-Norjaan kulkevat Oulun kaupunkiseudun kautta. Pääradan parantaminen lisää myös Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien käytettävyyttä ja toimivuutta. Laurila-Tornio-Haaparanta-rataosuuden sähköistäminen tulee toteuttaa rajan ylittävän junaliikenteen osalta.

Parhaillaan on menossa TEN-T-uudistus. Suomen tulee esittää Oulu ydinverkkokäytävän kaupunkisolmuksi (Urban Node), jotta EU-rahoitusta voidaan hakea myös kaupungin integroimiseen multimodaaliseen TEN-T-ydinverkkoon. Lisäksi tavoitteena on, että Oulun satama saadaan TEN-T-ydinverkon satamaksi ja Suomen toiseksi vilkkain Oulun lentokenttä kansainväliseksi TEN-T-lentokentäksi.

Päivi Laajala
Oulun kaupunginjohtaja