Junien historiaa ja tulevaisuutta: ”Lentävä tamperelainen” ja ”Lentävä oululainen”
Jouni Koskela, Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö ja Päärata+ -hankkeen projektipäällikkö
1930-luvulla kuuluisa pikajuna oli ”Lentävä tamperelainen”. Sillä pystyi saavuttamaan silloisen huiman 90 km/h:n keskimääräisen matkanopeuden. Helsinki–Tampere-välin matka-aika tuolla ihmejunalla oli 2.39. Siinä ei ollut montaa välipysähdystä.
Tuohon aikaan olisi kaivattu myös ”Lentävää oululaista”, sillä matka-aika Helsingistä Ouluun kesti 14.44. En edes yritä laskea tai arvailla, kuinka monta välipysähdystä tuolla junamatkalla oli. Se täytyy myös muistaa, että tuolloin ei ollut ns. suoraa Pohjanmaan rataa. Rata Parkanon kautta valmistui vasta 50 vuotta sitten. Sitä ennen pohjoiseen kuljettiin Haapamäen risteysaseman kautta.
Yhteneväisyys tämän päivän raideliikennekeskusteluun
Nyt matka-aika Tampereelta Helsinkiin on nopeimmillaan 1.35. Toki se on ollut parhaimmillaan kymmenisen minuuttia nopeampikin. Oulusta Helsinkiin pääsee nopeimmillaan ajassa 5.15. Nämä eivät kuitenkaan meitä junamatkustajia tyydytä. Tarvitsemme vielä nopeampia yhteyksiä. Kyse on myös työssäkäyntialueiden laajentamismahdollisuudesta.
Mikä olisi uuden 30-luvun eli 2030-luvun ”Lentävä tamperelainen”? Tai ”Lentävä oululainen”? Suomessa ei haaveilla suurnopeusjunista, mutta meillä pitäisi olla nopeita junia, jotka kulkevat vähintään 250 km/h. Tampereelta Helsinkiin tunnissa, nykyistä nopeammin myös Porista, Jyväskylästä, Seinäjoelta, Vaasasta, Oulusta, Torniosta, Rovaniemeltä. Kaikki Tampereen kautta.
Vauhdin lisääminen Suomen pääradalla edellyttää radan parempaa kuntoa, lisää raiteita, enemmän kohtaamispaikkoja, uusia turvalaitteita, uutta junakalustoa, aikataulutäsmällisyyttä jne. Edellyttääkö se myös uusia raidelinjauksia ja vähemmän pysähdyksiä ja/tai lentorataa Helsinki–Vantaalle? Kyse on sekä henkilö- että tavaraliikenteen kuljetuksista. Kaikkea tätä pitää suunnitella ennen toteuttamista. Samalla pitää huolehtia, että Hämeenlinnasta ei tule seuraavaa Haapamäkeä.
Pääradan toimijat koottava yhteiseen pöytään
Työtä tehdään nyt parhaillaan, mutta tuskastuttavan hitaasti. Sitä tekevät liikenneviranomaiset, maakunnat, kaupungit ja kunnat, kauppakamarit, VR, muut mahdolliset operaattorit, mahdolliset uudet hankeyhtiöt, Euroopan Unioni. Tarpeita, tavoitteita ja vaatimuksia on paljon. Niiden yhteensovittamisen tarve on suuri ja kiireellinen. Kansallisen rahoituksen lisäksi olisi mahdollista saada myös EU-rahoitusta.
Suomen pääradan kehittämistä ajava alueiden muodostama päärataryhmä on esittänyt, että liikenne- ja viestintäministeriöön nimettäisiin pääratayhteyshenkilö. Samalla olisi koottava säännöllisin kokoontumisin yhteiseen pöytään keskeiset pääradan liikennöinnistä riippuvaiset toimijat. Hyvällä yhteistyöllä saataisiin muodostettua pääradan kehittämisen kokonaisnäkemys, joka ei olisi vain lyhyitä maan sisäisiä yhteyksiä, vaan sekä pidempiä yhteysvälejä että yhteyksiä yli maan rajojen.
Aikaa ei ole hukattavaksi. Ilman päärataa – Helsingistä Lappiin ja Lapista Helsinkiin – Suomi pysähtyy!