Siirry pääsisältöön

Ajankohtaista

Blogi
Julkaistu 2.10.2020

EU:n elpymisrahoitusta käytettävä kestäviin raideinvestointeihin: Pääradan aika on nyt!

Hannele Räikkönen

Hannele Räikkönen, EU-yhteysjohtaja, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto

Koronapandemian vaikutukset EU:n ja globaaliin talouteen ovat erittäin vakavia. Euroopan komission heinäkuussa julkaiseman kesän 2020 talousennusteen mukaan Euroopan unioni kärsii tänä vuonna syvästä taantumasta. Komissio ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 6,3 %.

EU:n johtajien heinäkuussa hyväksymä 750 mrd. € Next Generation EU -elvytyspaketti on keskeisessä roolissa Euroopan – ja Suomen – talouden elvyttämisessä. Tämän syksyn oleellisin asia sekä Brysselissä että jäsenmaissa on viedä elvytyspaketti maaliin. Myös Suomi on aloittanut valmistelun yhteensä n. 3,2 mrd. € elvytysrahan käytöstä.

Next Generation EU -elvytyspaketin on nimensä mukaisesti tarkoitus rakentaa kestävää EU:ta tuleville sukupolville. Suomi taas on nimennyt oman elvytysohjelmansa ’kestävän kasvun ohjelmaksi’. Hallitus linjasi syyskuussa elvytyksen keskeiset 6 painopistettä, joista erityisesti neljä ensimmäistä tukevat toteutuessaan kestävän kasvun tavoitetta: 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle, 2) vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta, 3) Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, 4) kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen, 5) työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen ja 6) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Euroopan komissio on painottanut, että elvytyksen keskiössä on kestävä kasvu sekä vihreä ja digitaalinen siirtymää. Lisäksi elvytyksen pitää olla kohdennettua ja vaikuttavaa ja elvytyspaketista rahoitettavien tulevaisuushankkeilla täytyy olla merkittävää vaikutusta kansantalouteen.

Me pääratatoimijat peräänkuulutamme elvyttämisen vahvaa linkittämistä elinkeinoelämän ja teollisuuden uudistumiseen sekä näitä tavoitteita tukevan kestävän rautatieinfrastruktuurin kehittämiseen. Jos koronakriisi on jotain opettanut niin sen, että uudistuminen on välttämätöntä ja että paluuta vanhaan ei ole. Uudistumista vaatii myös koko ajan voimistuva ilmastonmuutos.

Suomen keskeisin raideyhteys on päärata+, joka kuljettaa mm. luonnonvaroja ja teollisuuden raaka-aineita Pohjois-Suomesta Länsi- ja Etelä-Suomen sekä Euroopan teollisuuden tarpeisiin sekä vastaa suurimmasta osasta Suomen ratayhteyksien matkustajaliikenteestä. Päärata on kapasiteettinsa äärirajoilla ja koko ratayhteys vaatii merkittävää peruskorjausta sekä kapasiteetin nostoa matkustajien odotuksiin, teollisuuden tarpeisiin ja ilmastohaasteisiin vastaamiseksi.

Päärata+:n isojen raideinvestointien toteutettavissa olevat osat tulee linkittää elvytysrahoitukseen. Lisäksi pääradan peruskorjausta tulee tehdä samanaikaisesti kehittämisinvestointien kanssa.

Neljä esimerkkiä nopeasti toteutettavissa olevista merkittävää arvonlisää luovista hankkeista:

1) Tampereen henkilöratapihan korjaus- ja uudistusinvestointi (kustannusarvio
102 M €)
2) Pasila-Riihimäki 2. vaihe (kustannusarvio 273 M €)
3) Laurila-Tornio-Haaparanta sähköistäminen (kustannusarvio 24 M €)
4) Digirata: junien kulunvalvonnan modernisointi yhteiseurooppalaiselle tasolle: Tampere-Pori/Rauma -radan kaupallinen sovellus (kustannusarvio: 40 M €)

Päärataan tehtävät investoinnit ovat todellinen elvyttävä tulevaisuusruiske Suomelle: 1) Koskettavat koko Suomea, 2) vaikuttavat alueellisesti ja paikallisesti, 3) vastaavat elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin, 4) edesauttavat päästötöntä liikkumista ja yhteiskuntaa, 5) edistävät laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Ilman päärataa Suomi pysähtyy!