Digirata-hankkeella on suuri merkitys Suomelle ja Satakunnalle
Marika Luoma, maakunta-asiamies, Satakuntaliitto
Suomi on ottamassa käyttöön modernin radioverkkopohjaisen junien kulunvalvontajärjestelmän. Nykyisen järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa. Lisäksi EU-sääntely velvoittaa Suomea siirtymään kohti Euroopan yhtenäistä rautatiealuetta ja varustamaan rataosat niin sanotulla ERTMS-järjestelmällä (European Rail Traffic Management System).
Sitä miksi ja miten Suomen kannattaa ottaa käyttöön muiden EU-maiden kanssa yhteensopiva järjestelmä, arvioitiin laajassa Digirata-selvityksessä. Hyödyt ovat selvät.
Uusi digitaalinen kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa ratakapasiteetin kasvattamisen, täsmällisyyden parantamisen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla. Myös erilaisten häiriöiden vaikutukset ja kesto pienenevät. Uusi teknologia lisää turvallisuutta ja sujuvoittaa liikennettä koko Suomen rataverkolla ja erityisesti alueilla, joilla on suuret matkustajamäärät.
Parempi ja täsmällisempi junatarjonta myös tukee siirtymää kestäviin kulkumuotoihin. Rautatieliikenteen suurempi markkinaosuus vähentäisi liikenteen päästöjä merkittävästi.
Ensimmäinen kaupallinen pilotointi vastaa tarpeeseen
Digirata-selvityksen mukaan hankkeen viimeisessä kehitysvaiheessa vuosina 2025-2026 toteutetaan pilottirata Tampere-Pori/Rauma -rataosalle, jossa uutta järjestelmää käytetään ainoana järjestelmänä ja missä voidaan viimeistellä Suomen kansalliset parametrit.
Tampere-Pori/Rauma -rata valikoitui selvityksessä parhaaksi kaupalliseksi pilottikohteeksi radan ominaisuuksien ja nykyisen liikennöinnin soveltuvuuden vuoksi.
- Pilotointi radalla mahdollistaa kaluston käytön järjestelmämuutoksen aikana ja jälkeen (kalustokierto).
- Radalla on hyvä sijainti ja sopiva liikennerakenne (riittävän pitkä rataosuus, jossa on henkilö- että tavaraliikennettä, ratapihoja, satamatoimintoja ja varoituslaittein varusteltuja tasoristeyksiä).
- Rataosalla on tarve uudistukselle. Pilotoinnilla saadaan välittömät parannukset kapasiteettiin, kun suojavälit saadaan optimoitua koko rataosalle, sekä parannettua tasoristeysturvallisuutta.
Päärataan liittyvänä vahvana teollisuuden ja vientisatamien yhteytenä Tampere-Pori/Rauma -rataosalle on tosiaan kiireellisesti kaivattu kapasiteetin lisäystä. Satakunnan vientiluvut ovat koronasta huolimatta pysyneet hyvinä ja ulkomaankauppa piristynee entisestään pandemian taltuttua. Alueelle on tulossa ja tiedossa paljon uusia investointeja. Ennen koronaa myös henkilöliikenteessä matkustajamäärät Porin radalla kasvoivat joka kuukausi. Liikennöinti ja kapasiteetin tarve kasvanevat lähivuosina myös Rauman henkilöraideliikenteen uudelleenkäynnistämisen myötä.
Suunnitelma pilotoinnista onkin otettu tyytyväisyydellä vastaan alueen yritysten ja muiden toimijoiden keskuudessa ja sen toteutusta pidetään erittäin tärkeänä. Pilotointi Tampere-Pori/Rauma -radalla vastaa Digirata-hankkeen, mutta myös suoraan Satakunnan tarpeisiin.
Hankkeen eteneminen
Digirata-hankkeen toteuttaminen on asetettu tavoitteeksi Suomen ensimmäisessä valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelma -työssä. Hankkeelle haetaan myös EU-rahoitusta. Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, elpymis- ja palautumissuunnitelmassa Digiradalle ehdotetaan RRF-rahoitusta 85 miljoonaa euroa. Hankkeen kehitys- ja verifiointivaiheen (2021-2027) toimille on esitetty rahoitusta myös valtion kolmanteen lisätalousarvioon.
Toivottavasti kuulemme pian myönteisistä rahoituspäätöksistä ja koko Suomen raideliikenteelle merkittävä Digirata-hanke voi jatkaa etenemistään!
Lähteet:
Digirata-hankkeen internet-sivut osoitteessa https://digirata.fi/
Digirata-selvitys http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 2.4.2021 ”Kohti digitaalista ja älykästä raideliikennettä”