Tunnin juna lentokentälle
Ossi Savolainen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto
Suomi-rata-hankeyhtiö perustettiin joulukuussa. Sen tehtävänä on Helsingin ja Tampereen väliseen raideyhteyteen liittyvän raideliikenneinfran suunnittelu. Radan kehittämisessä on kaksi vaihtoehtoa. Molemmat kulkevat Helsinki-Vantaan kautta ja kytkevät näin valtaosan Suomesta suoralla junayhteydellä maan ainoaan kansainväliseen lentoasemaan.
Uusi, mahdollisimman suora linjaus nopeuttaisi Tampereen ja pääkaupunkiseudun välisiä matkoja, mutta kaukoliikenteen jakaminen nykyiselle ja uudelle pääradalle vähentäisi huomattavasti nykyisen pääradan varren junavuoroja.
Kaksin raitein kohti isompaa kuvaa
Onko järkeä rakentaa kahta lähes rinnakkaista rataa? Mielestäni on. Parhaimmillaan uusi linjaus antaisi mahdollisuuden junavuorojen lisäämiseen vanhalla rataosuudella ja toisi lisää joustavuutta liikenteeseen.
Ennen kaikkea se mahdollistaisi kokonaisvaltaisen suunnittelun nykyisen osaoptimoinnin sijaan. Koko kansallisen liikenteen kehittäminen, kaikki liikennemuodot huomioiden on tarpeen ja luotijunan Helsingin ja Tampereen välillä pitää olla osa uutta kokonaisuutta. On tietysti myös tärkeää pitää huolta Pirkanmaan, Hämeen ja Uudenmaan välistä työmatkaliikennettä palvelevan nykyisen pääradan palvelutasosta.
Muita investointeja on mahdollista karsia, kun junat kuljettavat joukkoja tehokkaasti ja varmasti. Yhden ratapätkän kustannuksia ei pidä tuijottaa, vaan hahmottaa sen sijaan kokonaisuus – päättää mistä luovutaan, kun jotain hankitaan.
Tampereelta etelään menevän ratayhteyden uudistaminen parantaa myös Tampereelta pohjoiseen, Jyväskylään ja Vaasan suuntaan meneviä kulkuyhteyksiä. Nopea juna mahdollistaisi muutoksia esimerkiksi moottoritiekapasiteettiin, ja tietenkin lentokenttien määrä tulee vakavasti arvioida uudelleen.
Pirkkalan lentokenttää käyttää vuosittain muutama sata tuhatta matkustajaa ja sieltä lennetään pariin, kolmeen ulkomaan kohteeseen. Entäpä jos Helsinki-Vantaasta tulisikin koko Etelä-Suomen kenttä, josta olisi nopea junayhteys keskuskaupunkeihin sekä seutukeskuksiin. Kuinka monta kannattamatonta lentokenttää Suomi tarvitsee? Lentojen osuutta ainakin kotimaan sisäisistä matkoista pitää vähentää.
Rail Baltican mahdollisuudet lisärahoitukseen EU:lta on nyt turvattu. Neuvotteluissa varmistui myös, että pääratamme nousee mukaan osaksi Euroopan merkittäviä rajat ylittäviä ratayhteyksiä. Pääradan mahdollisuudet saada tukirahaa EU:lta siis vahvistuvat. Tällä hetkellä EU-rahoitusmahdollisuuksia ns. oikoradalle ei ole, mutta TEN-T on parhaillaan uudistettavana EU:ssa ja ydinverkon toteuttamisen uudelleenarvioinnissa tarkastellaan myös muutostarpeita.
Ei Pisaraakaan vähempää
Kaikkien valtakunnallisesti merkittävien ratahankkeiden onnistuminen edellyttää, että kaukoliikenteen määrä kasvaa Pasilan ja Helsingin rautatieaseman välillä. Tämä onnistuu vain Pisara-ratkaisun myötä. Muu on haihattelua.
Kuulen jo jonkun huutavan ”Helsinki-keskeistä!” Vastaan, että väistämätöntä, sillä Helsinki on Suomen Rooma, johon kaikki tiet vievät. Roomasta kuitenkin pääsee eteenpäin, Helsingissä päätyy sumppuun, ellei ole kääntöraidetta.
Pidän myös ohitusraiteiden rakentamista pääradan varrelle tärkeänä, jotta pohjoisessa ei tarvitse kökötellä odottamassa tukkikuorman kulkemista ohi.
Ossi Savolainen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto