Päärata Euroopan pohjoisena ydinväylänä ottanut askelia oikeaan suuntaan
Pauli Harju, maakuntajohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Päärata on osa eurooppalaista liikennejärjestelmää. Meille pohjoisessa se tarkoittaa luonnonvarojen kuljetustarpeista ja vientiteollisuudesta huolehtimista. Samalla meidän pitää pystyä luomaan edellytyksiä saavutettavuudellemme eli nopeammalle henkilöliikenteelle pohjoiseen.
Pääradan roolia on ruokkia eurooppalaista terästeollisuutta ja -omavaraisuutta Kostamuksen rautapelletillä Oulun kautta pääradalle Kokkolan satamaan rahdattavaksi. Raahen terästehtaan kuljetukset tuovat puolivalmisteet Hämeeseen kulutusmarkkinoille hiottavaksi. Akkumineraalien irrottamiseen tarvittavat kemikaalit löytävät tiensä Sotkamoon ja kaivoksen rikasteet puolestaan Satakuntaan edelleen jalostettavaksi.
Viimevuosien tiivistynyt suomalais-ruotsalainen teollinen yhteistyö ja omistajuus ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuudessa Perämerenkaaren rajan ylittävään liikennöintitarpeeseen.
Tuleva valtaisa biolaitosinvestointi Kemissä siirtää puuta Kainuusta Kemiin pääradan kapasiteettia käyttäen.
Kun tarkastelee näitä pohjoisen tavaravirtoja, ymmärtää paremmin, kuinka Oulun ja Kokkolan välinen rataosa on yksi Suomen kuormitetuimmista. Tavaraliikenteen kasvun lisäksi henkilöliikenne Ouluun ylitti jo 1,2 miljoonan matkaajan rajan.
Pohjoisen saavutettavuus on laskettu pitkälti lentoliikenteen varaan. Junaliikenteen pitkistä matka-ajoista ja aikatauluongelmista huolimatta matkustajaliikenne on kasvanut Oulussa ohi lentoliikenteen palveluiden käyttäjien. Koronan mukanaan tuoman muutokset kasvattavat entisestään junaliikenteen suosiota.
Radan liikennöinnin sujuvuus on kovalla koetuksella. Henkilöliikenteen aikataulut pettävät liian usein ja ratakuljetuksiin soveltuvaa liikennöintiä siirtyy maanteille.
Osana Oulun ja valtion maankäytön ja liikenteen aiesopimusta Tampereen ja Oulun väliselle ratayhteydelle laaditaan välityskykyselvitys eli yhteysvälin kehittämistarveselvitys. Selvityksen odotetaan osoittavan tarvittavien investointien tärkeysjärjestyksen ja avaavan tarkemman hankesuunnittelun tavoitteiden toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen on realistista odottaa konkreettisia investointipäätöksiä ja EU:n CEF-rahoituksen mittavampaa tukea pohjoisen raideolojen parantamiseksi.
Nyt tehdyt EU:n CEF-instrumentin rahoituspäätökset Laurila–Tornio-välin hankesuunnitteluun 1,6 miljoonaa euroa ja hallitusohjelmakirjaukset rataosuuden sähköistämisestä liittävät pääradan uskottavasti osaksi eurooppalaista liikennejärjestelmää. Samalla ne korjaavat Suomen valtion tahtotilaan kohdentuvaa uskottavuusvajetta Ruotsissa. Ruotsi on omissa suunnitelmissaan ja toteutuksessaan meitä edellä.
Päärata Euroopan pohjoisena ydinväylänä on ottanut askelia oikeaan suuntaan. Päämäärä on vielä monen suunnitelman ja päätöksen takana. Luottamus yhteiseen etuun ja tahtotilaan vie meitä luottavaisemmalla mielellä eteenpäin. Seuraavaksi odotamme valtakunnalliselta liikennejärjestelmäsuunnitelmalta kokonaisuutta tukevaa linjausta pohjoisen ydinväylän kehittämiseen.