Junalla pitää päästä pohjoiseen asti
Asko Peltola, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto
Ensimmäinen junamuistoni on 1960-luvulta. Päärata kulki silloin vielä Haapamäen kautta, ja Lapualta Helsinkiin meni ainakin kahdeksan tuntia. Puolivälissä matkaa pikkupoikaa kyllästytti jo kovasti. Epäilinkin koko perillepääsyä, kun Tampereella juna lähti takaisin tulosuuntaansa. Parkanon rataa ei vielä ollut, ja raide koukkasi Näsijärven itäpuolelta. Helsinkiin kuitenkin pääsimme. Se oli todellinen elämysmatka!
Junat tarjoavat nykyään aivan erilaisia elämyksiä. Huristan Seinäjoelta pääkaupunkiin raiteita pitkin miltei viikoittain. Nopeimmillaan aikaa kuluu vain 2 h 40 min. Matka menee joutuisasti työasioiden parissa, ja usein havahdun vasta kuulutukseen Helsingin päärautatieasemalle saapumisesta.
On vaikea kuvitellakaan, millaista raideliikenne on muutaman vuosikymmenen päästä. Ehkä supernopeita junia, paikallisliikennettä ja DUO-mallin raitiovaunuja. Luultavasti joka tapauksessa entistä nopeampaa, mukavampaa ja monipuolisempaa. Lisäksi matkustajia on yhä enemmän.
Jotta junailu saadaan nostetuksi uudelle tasolle, tarvitaan sitä kehittäviä toimenpiteitä. Päärata on se verisuoni, joka pumppaa elinvoimaa hyvin laajalle alueelle. Siksi sen toimintakyvystä on pidettävä hyvää huolta.
Parkanon rata kaksiraiteiseksi
Parkanon kautta kulkeva Tampereen ja Seinäjoen välinen rataosuus on uusimpia raiteitamme. Sitä rakennettaessa osattiin katsoa tulevaisuuteen eikä yritettykään päästä joka niemeen ja notkoon. Parkanon rataa parantamalla pystyttäisiin tehokkaimmin vaikuttamaan pääradan Tampereen pohjoispuolen vaikutusalueeseen.
Tampere–Seinäjoki-väli on Suomen vilkkaimmin liikennöity yksiraiteinen rataosuus. Samalla se on myös äärimmäisen häiriöherkkä, minkä moni junamatkustaja on viime vuosina saanut karvaasti kokea. Epävarma liikenneyhteys laimentaa intoa junailuun ja käy kalliiksi koko yhteiskunnalle.
Kaksoisraide Tampereen ja Seinäjoen välillä nopeuttaisi merkittävästi junamatkoja pääkaupunkiseudulle Pohjois-Suomesta asti. Matka-aika lyhenisi ja yleiset myöhästymiset kohtaamisten takia poistuisivat. Parannus olisi myös teknisesti toteutettavissa ilman isoja kaavamuutoksia.
Ennen topparoikkaporukoiden radalle saapumista tarvitaan kuitenkin yleissuunnitelma. Siihen on mahdollista saada EU:n TEN-T-rahoitusta. Tätä valttikorttia ei saa jättää käyttämättä.
Tunnin junat ovat hienoja tavoitteita, ja uskon niiden toteutuvan tulevaisuudessa. Ensin kannattaa kuitenkin kehittää ja nopeuttaa olemassa olevia ratayhteyksiä. Ilmastokin kiittää, kun henkilö- ja tavaraliikennettä siirtyy yhä enemmän kumipyöriltä raiteille.
On hienoa, että pääradan vaikutusalueella olevat maakunnat toimivat yhteistyössä sujuvamman junaliikenteen puolesta. Tärkeää on käyttää täysimääräisesti hyväksi myös EU:lta saatavat rahoitusmahdollisuudet. Pohjois-Eurooppa ansaitsee ja tarvitsee omat pääratansa.
Junissa on tulevaisuus
Junilla kulkeminen kasvaa tulevaisuudessa ja hyvä niin. Päämääränä on oltava paitsi nopeat myös varmatoimiset yhteydet. Hakekaamme yhdessä parannusta pilapiirroksen tilanteeseen, jossa mies soittaa puolisolleen kotiin: ”ehdin ajoissa junaan, olen siis myöhässä kotona”.
Viisivuotias lapsenlapseni Taavi nauttii aivan erilaisista junaelämyksistä kuin minä hänen ikäisenään. Toiveeni on, että hän pystyisi aikuisena hyödyntämään yhä sujuvampaa raideliikennettä ja samalla varjelemaan luontoamme myös tulevien sukupolvien iloksi.