Investoinnit liikkeelle
Jaakko Kiiskilä, Seinäjoen kaupunginjohtaja
Yhä useammin yritysten kasvustrategioissa näkyy painotus merkittävien reittien varrelle sijoittumiseksi. ”Kasvamme pääratayhteyksien varrelle” tai ”raiteita pitkin Eurooppaan” ovat esimerkkejä strategisista lauselmista. Ja asiahan on täysin ymmärrettävä. Kaupunkien maapolitiikassa ja ponnisteluissa tämä on huomioitu tai viimeistään nyt huomioitava. Uuden valtuustokauden alkaessa on jälleen muisteltava myös sitä, että akuuttien haasteiden ratkaisemisen lisäksi on elintärkeää nähdä jopa vuosikymmenien päähän. Meillä tulee olla näkemys siitä, mihin, millä aikataululla ja minkä vuoksi maaresurssejamme luomme ja rakennamme.
Seinäjoki on kasvanut rautatien varrelle. Olemme pääradan kaupunki. Saavutettavuus paranisi entisestään Seinäjoki‒Tampere-välin kaksoisraiteella. Suomen vilkkain ratapätkä ontuu ja tulisi saada kilpailukykyisemmäksi resursseiltaan. Akkutehdasinvestoinnit Pohjanmaalla Vaasassa, datakeskusinvestoinnit Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella ja muun muassa puun kuljetuksen tonnimäärät kaikkiaan edellyttävät sujuvuutta. Ilmastokysymykset kannustavat matkustajia joukkoliikenteeseen ja tästäkin syystä liikennöidyimmän ratavälin pullonkaulat olisi poistettava nopeasti.
Yhtä lailla mielenkiintoinen ja tulevaisuudessa toivottavasti entistä merkityksellisempi yhteys on kahden pohjalaismaakunnan keskuskaupungin, Vaasan ja Seinäjoen, välinen rataosuus. Hurjimmissa visioissa junalla huristellaan Helsingistä kolmessa tunnissa Vaasaan ja sieltä siltaa pitkin Uumajan kautta viidessä tunnissa Tukholmaan. Koko matka olisi junamaisen helppo matkustajalle, eikä kokonaiskestokaan Helsinki‒Tukholma-välille millään tavoin kestämätön. Matkan varrelle mahtuu useita suomalaisia kasvukaupunkeja. Tästä soisi tehtävän lisää laskelmia.
Rahasta on varmasti eniten kysymys. Investoinnit tulisi saada liikkeelle, ja käytännössä tärkeää on pystyä löytämään instrumentit, joita EU-rahoituksen suhteen on käytettävissä. Jokainen seutu lobbaa osin omien intressiensä näkökulmasta, mutta pidän merkittävänä pääratayhteistyötä ja sen tavoitetta tunnistaa kokonaisuuksia ja palvella yhteistä tavoitetta.
Kaupungit ovat jo nyt osoittaneet kykyään panostaa omalta osaltaan rakentamalla uusia tai peruskorjaamalla vanhoja asema-alueita ja päivittämällä ratapihoja. Sujuvuus raideliikenteessäkin on kokonainen kokemus, jossa on huolehdittava siitä, miten asiakas lähtöpisteestään eri vaiheiden kautta saavuttaa kohteensa. Pysäköinti on yksi keskeisimmistä maakuntakaupunkien joukkoliikenteen haasteista. Täällä asemalle saavutaan pääosin omilla autoilla, ja raideliikenteestä ei voi tulla sujuvaa, jos parkkitaloa ei ole tai se on hankalasti saavutettavissa. Koen, että valtion tulisi olla nykyistä vankemmin myös näissä hankkeissa mukana merkittävän osarahoittajan roolissa. Muussa tapauksessa ihmisten kannustaminen joukkoliikenteen käyttöön jää sanahelinäksi.
Meneillään oleva sote-uudistus kutistaa kaupunkien taloutta ja sitä kautta investointilihaksia. Uusi 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma perää kaupunkeja painokkaasti rahoittamaan valtiollisia investointeja. Tulisiko sote-uudistuksen muutosten jälkeen myös hyvinvointialueiden olla velvollisia investoimaan näihin yhteisiin hankkeisiin?